Kategoria: Blogi

Palvelupilotti on osa työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaa valtakunnallista työkykyohjelmaa, jolla pyritään vähentämään osatyökykyisten työllistymisen esteitä. Täsmätyökyky sanana vahvistaa ja kiinnittää huomion työnhakijan olemassa olevaan työkykyyn ja mahdollisuuksiin.  

“Mulla on lupa toteuttaa sellaisia asioita, 

joita pidän tärkeinä ja joihin mulla on kykyjä”

Täsmätyökyvyn taustalla monia syitä

Asiakkaat ohjautuivat pilottiin Pohjois-Pohjanmaan TE-palveluiden työkykykoordinaattoreiden sekä kuntakokeilun kautta. Kaikkiaan palvelussa aloitti 191 asiakasta. Osa asiakkaista oli palveluun tullessaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja toiveena oli saada eläkkeen oheen lisäansioita. 

Työkyvyn ja osaamisen sanoittaminen

Kun osallistujat saivat apua työkyvyn tunnistamiseen ja sanallistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kartoittamiseen, moni havahtui siihen, että tarvitsee lisää koulutusta. Asiakkaita hakeutui pilotin aikana täydennyskoulutukseen sekä kokonaan uudelle alalle rekrykoulutuksen, toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopintojen kautta. Pilotin aikana solmittiin myös oppisopimus. Palvelu sisälsi myös asiakkaiden digitaitojen vahvistamista ja ohjausta. 

Pilotissa lisättiin työnantajien ja yrittäjien tietoisuutta täsmätyökykyisten palkkaamisesta ja taloudellisista kannustimista, kuten palkkatuesta ja työolosuhteiden järjestelytuesta. Pilotin asiakkaita kiinnosti myös yrittäjyys, ja palvelun aikana osa hakeutui yrittäjyyskoulutukseen. Kaksi asiakasta aloitti yritystoiminnan pilotin aikana. 

Yksi pilotin anti oli aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö järjestöjen ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden tilanteen edistämiseksi.  

Pilotin vaikuttavuus

Palvelun päättyessä asiakkaista oli työllistynyt noin 30 prosenttia ja opiskelemassa oli noin 14 prosenttia. Vaikuttavuus oli kohderyhmä huomioiden hyvä, sillä kaikkiaan lähes puolet asiakkaista päätyi työhön tai opiskelemaan. Palvelussa jäi ainoastaan 14,7 prosenttia asiakkaista vaille minkäänlaista seuraavaa siirtymää. 

Asiakkaat arvioivat omaa hyvinvointiaan palvelun alussa ja lopussa itsearviointimenetelmällä. Selkeällä enemmistöllä tapahtui oman arvionsa mukaan muutosta parempaan hyvinvoinnissa. Myös pilotin ulkopuolinen arvioija Owall Groupista totesi, että pilotin vaikuttavuus tälläkin saralla oli hyvä. 

Asiakkaiden kokemus oli, että he hyötyivät palvelussa yhdessä tekemisestä ja yhdessä ajattelusta, joka avasi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia heidän tulevaisuuteen ja lisäsi hyvinvointia, itsetuntemusta ja itseluottamusta. 

Vuosi 2022 muistetaan historiankirjoissa vaikeana: Euroopassa alkoi sota, josta johtuva inflaatio ja energiakriisi nostivat kustannuksia niin kotitalouksissa kuin liike-elämässäkin. Hankalasta vuodesta huolimatta Arffmanin toiminta on jatkunut ja palvelut kehittyneet. 

Viime vuoden aikana meillä työskenteli parhaimmillaan noin 250 työntekijää, mikä oli enemmän kuin koskaan ennen. Liikevaihtomme kasvoi ennätyssuureksi lähes 15 miljoonaan euroon. Työnhakuvalmennuksemme laajenivat, ja samalla pidimme paikkamme Suomen suurimpana yksityisenä kotoutumiskouluttajana. Palveluidemme piirissä oli vuoden aikana noin 10 000 upeaa asiakasta. 

Valmennuksen avulla töihin

Vuoden 2022 aikana työnhaun valmennuksemme monipuolistuivat ja kasvoivat kohisten. Asiakasmäärä kaksinkertaistui. Uudenlaisia hankkeita käynnistettiin monipuolisesti. Erityisesti yksilöpalveluita on nyt enemmän, niitä tarjottiin muun muassa täsmätyökykyisille ja nuorille. Ryhmämuotoista valmennusta taas saivat esimerkiksi perhevapaalta töihin palaavat vanhemmat. 

Useat valmentajistamme kouluttautuivat lisää, jotta he voivat auttaa täsmätyökykyisiä asiakkaitamme entistäkin paremmin. Maahanmuuttajille tarjottaviin valmennuksiin taas saimme vahvistusta kotoutumispalveluiden asiantuntijoilta. 

Kansainväliset hankkeet tuovat osaajia Suomeen

Kansainvälisen rekrytoinnin hankkeissa tavoitteena on saada maailmalta hoiva-alan ammattilaisia Suomeen töihin. Ammatillisista suomen kielen koulutuksistamme valmistui viime vuonna yli 200 Suomeen rekrytoitua filippiiniläistä sairaanhoitajaa. Uutena palveluna aloitimme hoiva-alan koulutuksen Intiassa: vuoden aikana starttasi kaksi ryhmää yhteistyössä Taitotalon ja Winnovan kanssa. 

Hoiva-alan ammatillisen koulutuksen alkaminen merkitsee meille myös juurille palaamista, sillä meillä on ollut hoiva-alan ammatillista koulutusta Arffmanin alkutaipaleella.

Kielitaito on avain työelämään

Kielikoulutuksemme ovat laajentuneet myös kotimaassa. Aloimme tarjota työnantajille työpaikkasuomen lisäksi myös englannin ja ruotsin kielikoulutuksia. 

Suomi-hubissa suomen opiskelijoiden kielitaito nousi uudelle tasolle, ja YKI-intensiivi auttoi matkalla kohti YKI-testiä. Suomen kielen opetukseen lisättiin alkeistason oppitunteja, joissa käytetään apukielenä englannin ja venäjän kieltä. Suomi-hubissa opiskeli vieraskielisiä valmennusasiakkaitamme ja yritysasiakkaidemme työntekijöitä sekä itsenäisiä suomenoppijoita.

Kotoutumiskoulutuksissamme aloitti vuoden aikana yhteensä 115 ryhmää eri puolella Suomea. Suurin osa oli perinteistä luokkakoulutusta, mutta myös verkkokoulutus porskutti vahvana. Suomenkielisen verkkokoton painopistealueet olivat viime vuonna Lapissa ja Pirkanmaalla. Ruotsinkieliset verkkokoulutukset taas kokosivat kotoutujia Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta. 

Työnhaun ja kielenoppimisen tukea ukrainalaisille 

Ukrainalaisten tarpeisiin vastasimme järjestämällä heille suunnattuja palveluja: Työnhakuvalmennukseen palkattiin ukrainankielisiä valmentajia, ja yhdistimme ryhmävalmennuksiin myös suomen kielen opiskelua. Lapissa ja Pohjanmaalla annoimme palveluneuvontaa ukrainaksi ja venäjäksi. Ukrainalaisia opiskelijoita näkyi enemmän myös kotoutumiskoulutuksissa. 

Juhlaa ja jälleennäkemisiä

Vuosi 2022 oli monin tavoin iloisten jälleennäkemisten vuosi. Tapaamisia ja juhlia järjestettiin taas vapaasti koronan rajoittamien vuosien jälkeen. Myös Arffmanilla useat tiimit tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Vuoden huipentumana kesäjuhlamme Haikon kartanossa keräsi henkilöstön nauttimaan Suomen kesästä parin vuoden tauon jälkeen. 

“Me uskomme sinuun” – totta jo 30 vuotta

Tänä vuonna juhlimme 30-vuotista Arffmania. Kolmen vuosikymmenen ajan olemme uskoneet asiakkaisiimme, ja he ovat uskoneet meihin. Saamme iloita siitä, että kumppanimme arvostavat meitä uudistumiskykyisenä yhtiönä, jolla on pitkä kokemus työllistämispalveluista. 

Juhlavuotena tavoitteemme on kasvaa edelleen: Kielikoulutuksemme laajenee Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen kursseilla. Pidämme huolen siitä, että ulkomailta työllistetyt sairaanhoitajat saavat edelleen kielikoulutusta eettisesti ja laadukkaasti. Ammatillisen koulutuksen puolella lisäämme oppisopimuskoulutusten määrää.

Muutos rohkaisee meitä uudistumaan

TE-palvelut uudistuvat ja siirtyvät tulevina vuosina kuntien vastuulle. Nämä muutokset tarjoavat meille haasteen uudistua tekemään asiat entistäkin paremmin. 

“Olemme hyvässä tilanteessa, kun mannerlaatat jytisevät muutosten keskellä. Pitkä 30 vuoden historiamme osoittaa, että pystymme aina menemään eteenpäin ja löytämään kasvua tilanteessa kuin tilanteessa.” toteaa toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen.

Tavoitteemme on olla jatkossakin julkiselle sektorille paras mahdollinen kumppani, jolla on uudet innovatiiviset toimintamallit ja sitoutuneet asiantuntijat. “Arffman on työllistämispalveluiden suunnannäyttäjänä nyt, kun olemme suuntaamassa uuteen maailmaan.” Lukkarinen jatkaa. 

ーPitää olla konkreettisia tekoja, ei vain puhetta. Kaikkien organisaatioiden pitää kantaa oma osansa yhteiskuntavastuusta.

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu puhuu maahanmuuttajien työurista ja niiden mahdollistamisesta. Kun kielitaito on vielä kehitysvaiheessa, kotimaassa suoritetulla tutkinnolla voi heittää vesilintua tai sen täydentäminen suomalaisia vaatimuksia vastaavaksi vie vuosia ja työelämän verkostot täytyy rakentaa kokonaan uusiksi, tarvitaan vetoapua.

Maunu tarjosi vetoapua Warunee Heinämäelle ja otti tämän harjoittelijaksi Tampereen yliopiston viestintä ja markkinointi -yksikköön .

ーHelposti jäädään kiinni ajatukseen, että kaikki viestinnän ja markkinoinnin toimialueeseen kuuluvat työt vaativat aina pelkästään hyvää kielitaitoa eikä nähdä, mitä kaikkea voi tehdä ilman erinomaista kielitaitoa. Esimerkiksi visuaalinen viestintä  eli kuvaaminen, kuvankäsittely ja kuvapankkien ylläpito ovat tärkeitä viestinnälle ja markkinoinnille ja ne onnistuvat hyvin.

Maunu haluaa vähän herätellä suomalaisia organisaatioita ja haastaa muutkin kuin kaupat, päiväkodit ja vanhainkodit tarjoamaan työssäoppimispaikkoja maahanmuuttajille. Niitä tarvitaan, koska kotimaassaan lääkäriksi kouluttautuneesta ei tarvitse Suomessa tulla lähihoitajaa eikä opettajasta koulunkäyntiavustajaa. 

Shortseissa töihin ja suklaata kaikille

Warunee Heinämäen tehtävänä oli valokuvata yliopiston arkea kuvapankkiin, sillä valokuvien tarve on valtava. Hän sai käteensä järjestelmäkameran ja työpöydälleen kuvankäsittelyohjelman. Valokuvaaja Jonne Renvall antoi perehdytyksen kumpaankin. Neljän työssäoppimisviikon aikana Warunee Heinämäki kulki yliopiston tiloissa kuvaamassa sekä toimeksiantoja että toteutti omia ideoitaan, käsitteli kuvat ja syötti kuvat tietoineen kuvapankkiin. 

ーSe oli tosi hyvä kokemus. Näin siellä, mitä ihmiset tekevät yliopiston viestinnässä ja millaisia kursseja yliopistossa on, Warunee Heinämäki kertoo.

Kotoutumiskoulutukseen kuuluvan työssäoppimisjakson aikana on tarkoitus paitsi käyttää suomen kieltä suomenkielisessä ympäristössä, myös tutustua suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin.

ーOlin yllättynyt siitä, miten minua kohdeltiin. Jos olisin Thaimaassa työharjoittelussa, pelkäisin koko ajan, että teen virheen. Suomessa on erilaista. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja ohjaaja sanoi, että tee rauhassa ja älä stressaa. Valokuvaajalla oli töissä shortsit päällä, ja yksi työntekijä toi kaikille suklaata.

Saamapuolella oli myös yliopiston viestintä. Uusi ihminen ei vain tupsahda tyhjästä ja loksahda automaattisesti paikoilleen työyhteisössä.

ーHarjoittelija tuo mukanaan tietysti oman osaamisensa ja oman persoonansa. Harjoittelun valmisteleminen on myös sykäys miettiä, miten meillä työt on järjestetty. Tässä tapauksessa huomattiin esimerkiksi, että olisi yleisemminkin hyvä miettiä esimerkiksi varakoneiden ja ohjelmistolisenssien määrää ja käyttöä.  

Lisää suomea ja sitten opiskelemaan

Kotimaassaan biolääketiedettä ja ravitsemusterapiaa opiskellut Warunee Heinämäki aikoo vaihtaa ammattia. Hän on jo siirtynyt kotoutumiskoulutuksesta eteenpäin ja opiskelee nyt Tampereen ammattikorkeakoulussa Sujuvasti soteen -kurssilla. Tulevaisuuden haaveena on valmistua sosionomiksi, ja viestinnän ja markkinoinnin työtkin kiinnostavat. 

ーMutta ensin minun pitää oppia lisää suomen kieltä. Sosionomiopintoihin pitää olla B2-tason kielitaito, ja minulla on nyt vasta B1.

Kielitaidon arviointiin käytettävän eurooppalaisen viitekehyksen mukaan B1-tasolla pystyy hoitamaan itse arkiset asiansa suhteellisen vaivattomasti ja sujuvasti suomeksi ja lukemaan tavallisia arkitekstejä. B2-tasolla kielitaito on kehittynyt jo itsenäiseksi niin, että pystyy lukemaan suomenkielistä oppimateriaalia ja pysyy myös mukana opetuksessa. Warunee Heinämäellä on nyt kymmenen kuukautta aikaa saavuttaa tämä tavoite ja edistää unelmaansa omaasta tulevaisuudestaan Suomessa.

Kuva: Warunee Heinämäki haki kotoutumiskoulutuksen työssäoppimisjaksolle Tampereen yliopiston viestintään. Viestinnässä hänelle järjestettiin työtehtäviä, jotka onnistuivat vielä kehittyvällä kielitaidolla.

Suomessa olevien tuhansien ukrainalaisten kausityöntekijöiden työt ovat kesäsesongin päättyessä pian loppumassa. Ukrainassa yhä jatkuvan sodan vuoksi merkittävä osa näistä sotaa paenneista ukrainalaisista on jäämässä Suomeen, mutta työllistymisen esteenä on erityisesti puutteellinen suomen ja englannin kielen taito. Polkuja työelämään tarjoavat palveluyhtiö Barona sekä sen tytäryhtiön Arffmanin valmennukset ja koulutukset.

Suomeen on yleensä kesäisin saapunut yli 15 000 ukrainalaista kausityöntekijää. Tänä vuonna, aiemmista vuosista poiketen, kausityötä ovat tehneet pääosin sotaa paenneet ukrainalaiset. Maatalouden kesäsesonki on päättymässä, ja siten heiltä ovat työt loppumassa.

“Aiempina vuosina kesän päätteeksi ukrainalaiset kausityöntekijät palasivat Ukrainaan, mutta tänä vuonna on ymmärrettävästi toisin. Valitettavasti kotona ei ole työtä tai normaalia arkea vaan sotatilassa oleva kotimaa. Näyttäisi siltä, että varsin moni valmistautuu jäämään Suomeen pidemmäksi aikaa”, toteaa Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela ja jatkaa:

“Ukrainalaiset ovat erittäin halukkaita huolehtimaan omasta toimeentulostaan ja työllistymään, mutta valitettavasti heidän työllistymisensä maatalouden ulkopuolelle on haastavaa. Suurin este on kielitaidon puute. Yleensä ukrainalaiset eivät osaa suomea eivätkä myöskään juuri englantia. Motivaatio ja halu kielen oppimiseen on kuitenkin kova, ja se on tärkeintä.”

Koskelan mukaan myös puutteelliset työnhakutaidot sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintamallien heikko ymmärrys vaikeuttavat työllistymistä. Puutteellisen kielitaidon lisäksi esimerkiksi ansioluetteloiden puuttuminen tai vaikeus sanoittaa omaa osaamistaan on haasteena muille aloille hakeutumisessa.

Ratkaisuina monipuoliset valmennukset

Yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti olisi tärkeää saada valtaosa työhaluisista ja kyvykkäistä ukrainalaisista töihin erityisesti työvoimapula-aloille. Tämä koskee myös sotaa paenneita ukrainalaisista, joista sisäministeriön selvityksen mukaan reilu neljännes haluaa jäädä Suomeen. Lisäksi lähes puolet vielä pohtii tulevaisuuden suunnitelmiaan, ja heillekin avainkysymys on sopivan työpaikan löytäminen Suomesta.

Baronalla ja Arffmanilla on kokemusta erilaisista ratkaisuista ukrainalaisten työllistämiseen. Barona rakensi keväällä Ukrainan sotaa paenneille ukrainalaisille alustan, jonka kautta he ovat voineet hakea töitä ja saada lisätietoa hätämajoituksesta tai muista käytännön asioista.

Töitä on löytynyt eniten ravintoloista, pesuloista ja teollisuusyrityksistä.

“Jotta ukrainalaiset voivat aloittaa seuraavan vaiheen elämässään ja työllistyä ympärivuotisesti Suomeen, useat heistä tarvitsevat tukea. Suomen kielen opiskelu on avainasemassa, ja sen tueksi meiltä löytyy nyt suomen kielen koulutusta verkossa täysin alkeista lähteville”, Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen kertoo.

“Ukrainalaisten jäädessä Suomeen he siirtyvät kuntien ja TE-palveluiden piiriin, ja tässä me kykenemme
auttamaan kuntia. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla järjestämme ELY-keskuksen tilaamaa palveluneuvontaa ukrainalaisille heidän äidinkielillään. Pirkanmaalla olemme käynnistämässä ukrainalaisille työnhakijoille räätälöityjä ryhmiä, joissa yhdistyy suomen kielen opetus ja samalla vahva tuki työllistymiseen. Tarjoamme ukrainalaisille myös kotoutumiskoulutuksia ja omalla kielellä tuettuja työnhakuvalmennuksia”, Arffmanin valmennuspalveluista vastaava johtaja Olli Jääskeläinen sanoo.

Kokemusten mukaan työnantajilla on halu auttaa ja työllistää ukrainalaisia, kunhan sekä työnhakija että työnantaja saavat tarvittavan tuen työsuhteen aloittamiseen. Lisäksi myös yritykset voivat tehdä oman osansa.

“Haluamme myös kannustaa kaikkia osaajapulasta kärsiviä yrityksiä pohtimaan oman työpaikan kielivaatimuksia. Onko suomen tai englannin kielen osaaminen välttämätöntä? Pärjäisikö työssä myös näiden kielten vähäisemmällä tuntemuksella? Tarjolla on myös joustavia tulkkipalveluita, jotka helpottavat pääsemään alkuun. Kielitaito kyllä kehittyy työn ohessa, tärkeintä on päästä nopeasti työnsyrjään kiinni ja jatkaa kielen opiskelua matkan varrella”, Elina Koskela toteaa. Baronan ukrainan- ja englanninkielinen alusta, jonka kautta voi hakea työpaikkaa ja saada muuta tärkeää lisätietoa, löytyy täältä: https://barona.fi/tyopaikat/job-opportunities-for-ukrainians-in-finland

Lisätietoja:

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona
+35840 757 9227
elina.koskela@barona.fi

Jouni Lukkarinen, toimitusjohtaja, Arffman
+35844 725 9320
jouni.lukkarinen@edu.arffman.fi

ー Ihan varmasti elämä kantaa, sanoi valmentajani Aleksanteri Kiviluoto ja puski minua eteenpäin. Hän vakuutti, että tämän äitiysloman sijaisuuden jälkeen saan itse valita työni. Niin kova homma se on.

Miia-Sarika Sarkkinen hehkuu uskoa tulevaisuuteen ja voimaa, joka kantautuu jostain syvältä sisältä. Maaliskuun alusta alkaen hän on vastannut Lempäälän kunnan koko kotihoidon toiminnasta. Kotihoidon palveluvastaavalla on 42 vakituista alaista ja sen lisäksi liuta sijaisia, ostopalveluhenkilöstöä ja keikkalaisia. Sarkkisen tehtävänä on huolehtia, että kotihoito pelaa. Väkeä on tarpeeksi töissä ja niille, jotka eivät ole töissä, on sijaiset. Työvuorot on tehty. Ja nyt tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana Sarkkisen tehtävä on työskennellä oman tonttinsa muutosjohtajana.

Entinen ahdisti

Vielä 3,5 vuotta sitten Sarkkinen työskenteli entisen työnantajansa palkkalistoilla kotihoidossa. Sitten syntyi iltatähti, ja oli aikaa hengitellä hetki työelämästä. Ajatus paluusta takaisin vanhaan työhön suoraan sanoen ahdisti, mutta vakituinen työpaikka painoi puntarissa paljon. 

ー Olin ollut 15 vuotta samalla työnantajalla, ja vaikka asiakkaat ja työkaverit olivat aivan ihania, itse työ ei enää motivoinut. Samaan aikaan olin liki kauhuissani, miten löytäisin työn, jossa pääsisin kehittämään alaa ja työtä. Halusin esihenkilöksi. Mutta miten ihmeessä osaisin tuoda työmarkkinoilla esille oman osaamiseni?

Ihan tuulesta temmattuja Sarkkisen haaveet eivät olleet. Hän oli opiskellut vanhustyöhön erikoistuneen lähihoitajan koulutuksensa päälle ensin geronomin ammattikorkeakoulututkinnon ja täydentänyt vanhempainvapaan aikana tätä vielä geronomin ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Paperit olivat kunnossa, mutta sielu huusi ravintoa.

Valmennuksella valoon

Sitten jostain, ehkä Instagramista, osui silmään Perhevapailta työelämään -valmennus. 

ー Joka kerta, kun olin keskustellut valmentajani kanssa, olin täynnä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Keskustelujen jälkeen tein usein ratkaisevia liikkeitä.

Oman valmentajan lisäksi tukena oli muutaman hengen pienryhmä, joka oli samassa tilanteessa. Ryhmätapaamisissa vaihdettiin kokemuksia ja pohdittiin yhdessä työnhakua. 

ー Kuuntelin, miten toiset ovat hakeneet töitä ja päässeet haastatteluihin. Mietin, miksi itse  arastelen hakea paikkoja. Voinko minäkin? Uskallanko? Kehtaanko?

Nyt ajatusmaailma on toinen. Arkuuden ja vakityöstä kiinni pitämisen tilalle on tullut rohkeus ja luottamus tulevaisuuteen. Ensi vuoden tammikuuhun päättyvän sijaisuuden jälkeinen tilanne ei edes ahdista, sillä valmennuksen ansiosta näköalattomuus on vaihtunut tulevaisuudenuskoon. 

ー Ei minun tarvitse olla missään eläkevirassa. Osaan nyt tunnistaa hyvän itsessäni ja tiedän, että minun ei tarvitse olla täydellinen. Tiedän omat vahvuuteni ja heikkouteni. Ei tarvitse peitellä, jos en osaa jotain. Minulla on myös oikeus pyytää työnantajalta siihen apua. Voi, kunpa jokainen työnhakija saisi tämän saman valmennuksen!

Perhevapaalta työelämään -valmennus kestää noin kolme kuukautta. Uusia valmennusasiakkaita Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta otetaan vastaan kesäkuun 2022 loppuun saakka.  

Hae valmennukseen Uudellamaalla tästä linkistä.

Hae valmennukseen Pirkanmaalla tästä linkistä.