Kansainvälisten osaajien rekrytoiminen on ajankohtaista monissa yrityksissä, ja siksi Arffman on kehittänyt useita eri koulutuksia ja valmennuksia tukemaan yrityksiä siinä. Koulutuksia voi ostaa niin ELY-keskukset, työllisyyden kuntakokeilut kuin yritykset itsekin.
Kielikoulutuksia työpaikoille
Arffmanin Suomi-hubissa voi opiskella suomen ja ruotsin kieltä alkeista lähtien etäkoulutuksena riippumatta asuinpaikasta. Funktionaalinen opetustapamme rohkaisee osallistujia keskustelemaan ja käyttämään jo opittua kielitaitoa aktiivisesti. Tämä kielikoulutus sopii erinomaisesti myös heille, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä ennenkin, koska opetusta järjestetään edistyneemmillekin.
Koulutusta voidaan toteuttaa lisäksi alakohtaisesti, mikäli yritykseen on tulossa useita kv-osaajia yhtä aikaa. Arffmanilla on runsaasti kokemusta muun muassa filippiiniläisten hoitoalan ammattilaisten ryhmien kielikoulutuksista, ja tulokset ovat olleet erinomaisia.
Monet yritykset katsovat järkeväksi opettaa esihenkilöille ja työyhteisöille englantia, jotta uuden työntekijän vastaanottaminen sujuisi mutkattomammin. Myös tässä voimme auttaa. Lähes kaikilla suomalaisilla on vähintään peruskouluenglanti kielitaidon pohjana, ja Arffmanin keskustelutaitoihin painottuvalla opetuksella passiivinen kielitaito saadaan aktivoitua samalla kun opitaan työssä tarvittavaa täsmäsanastoa.
Lähtömaakoulutus ja työyhteisövalmennus
Arffman tarjoaa myös lähtömaakoulutusta kansainvälisten rekrytointien tueksi. Lähtömaakoulutus valmistaa maahanmuuttajia siirtymään toiseen maahan asumaan ja työskentelemään. Ohjelma voi sisältää kielenopetuksen lisäksi monenlaisia elementtejä, kuten kulttuurituntemusta, työelämätaitoja ja muuta tarpeellista tietoa, joka auttaa maahanmuuttajia integroitumaan uuteen yhteiskuntaan.
Voimme auttaa myös työyhteisöjä valmistautumaan uusin kansainvälisten osaajien vastaanottamiseen. Työyhteisövalmennus auttaa organisaatioita ottamaan huomioon erilaisuuden ja integroimaan monimuotoisuutta työyhteisöön. Se tarjoaa käytännön työkaluja ja resursseja tähän tarkoitukseen.Tämä valmennus keskittyy valmistamaan työntekijöitä ja johtoa monikulttuurisen työympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin.Tämä on tärkeää, koska eri kulttuureissa on toisistaan poikkeavia tapoja työskennellä ja kommunikoida, ja valmennuksen avulla pystytään vähentämään kaikkia kuormittavia väärinkäsityksiä.
Näissä koulutuksissa suurin tilaajamme on ollut julkinen sektori, joka on ostanut koulutuksia sote-alan yksiköitä varten, ja kokemukset ovat olleet erinomaisia.
Monipuoliset palvelukokonaisuudet
Tarjoamme myös yhdessä Baronan ja Finland Relocation Servicesin kanssa pakettia, joka kattaa kansainvälisen rekrytoinnin, asettautumispalvelut sekä lähtömaa- ja työyhteisövalmennukset. Baronan palvelun avulla yrityksen ei tarvitse itse osata palkata ulkomailta. Finland Relocation Servicen asettautumispalvelut voivat sisältää avun muun muassa viranomaisten kanssa asioimiseen, asunnon, koulun ja päivähoitopaikkojen löytymiseen sekä pankkitilien ja puhelinliittymien avaamiseen. Pystymme näin yhdessä auttamaan yrityksiä monissa eri kansainväliseen rekrytointiin liittyvässä haasteessa.
Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti juuri eräässä artikkelissaan, että 70 prosenttia työnantajista sanoo luovan ajattelun olevan vuoden 2024 halutuin taito. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tätä taitoa voi harjoittaa työyhteisössä?
Hyvin usein liitämme luovuuden taiteelliseen tekemiseen, mutta se on paljon muutakin. Luovuus on kykyä kyseenalaistaa vanhoja malleja, nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilla rohkeasti uutta. Se on yksinkertaisuudessaan halua tehdä asiat paremmin. Luovuutta voi ajatella ikäänkuin lihaksena: mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä vahvempi siitä tulee. Jos toimimme automaattisesti aina saman kaavan mukaan, luovuuden lihaksemme jää käyttämättä ja surkastuu.
Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova, sehän on oikeastaan elämämme perusta – opimme jo pienestä pitäen luovimaan tavallamme maailmassa. Usein luovuutta kuitenkin rajoittavat erilaiset tekijät, kuten epäonnistumisen ja häpeän pelko. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa tai hallita. Miten sitten luovuuteen voi vaikuttaa?
Luovuus kukoistaa turvallisessa ja sallivassa ympäristössä, jossa otetaan huomioon myös yhteisön hyvinvointi. Stressi, painostava ilmapiiri ja tiukka kontrolli ovat puolestaan varmoja luovuuden kuristajia. Niinpä esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja asenteilla on suuri vaikutus siihen, kuinka rohkeasti uskalletaan ideoida, kehittää ja kokeilla.
Näillä vinkeillä voit antaa työyhteisössä lisää tilaa luovuudelle:
Luokaa salliva kokeilukulttuuri ja rohkaiskaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja ideoita, vaikka ne eivät aina olisikaan käyttökelpoisia. Epäonnistumisetkin opettavat aina jotain arvokasta. Mitään uutta ei ikinä synny jos emme uskalla kokeilla!
Antakaa aikaa ja tilaa luovuudelle. Järjestäkää luovaa ajattelua tukevia aktiviteetteja tai luovuustaukoja. Aivomme työstävät alitajunnassa tietoa lepotilassakin, usein siis pieni rentoutushetki tai kävelylenkki saattavat toimia jopa tehokkaammin kuin aktiivinen ratkaisun pohtiminen.
Muistakaa positiivisen palautteen voima! Myönteinen palaute voi lisätä työntekijän ja yhteisön motivaatiota sekä kannustaa kehittämään taitoja. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät usein myös työhyvinvointia.
Arvostakaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Jokaisella on omanlainen tapa ajatella ja käyttää luovaa potentiaaliaan. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Kun työntekijöiden erilaisuus otetaan huomioon, mahdollistaa se monipuolisempia ideoita ja ratkaisuja.
Luovuus on parhaimmillaan sitä, että pidämme mielemme joustavina ja avoinna uudelle tuntemattomalle. Uskalletaan siis rohkeammin luottaa toisiimme ja kokeilla yhdessä!
Jokaisella nuorella on oikeus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Meillä on vastuu auttaa nuoria löytämään yksilölliset polkunsa kohti tulevaisuutta. Miten päästä työelämään, kun osaamista ja työkokemusta ei vielä ole, eikä elämänhallintakaan ole vielä ihan kunnossa?
Lähde mukaan Arffmanin seuraavaan LIVE-lähetykseen, jossa sukellamme syvälle nuorten työllistymisen teemoihin ja tutustumme Nuotti-valmennuksen mahdollisuuksiin.
Kela tarjoaa Nuotti-valmennusta 16–29-vuotiaille nuorille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. LIVE-lähetyksessämme käymme läpi Nuotti-valmennuksen tavoitteita, periaatteita ja saavutettuja tuloksia sekä jaamme Arffmanin kokemuksia valmennuksen toteutuksesta vuodesta 2020 lähtien.
Kirsi Pajamäki, palvelupäällikkö, Arffman Finland Oy
Tapahtuma on suunnattu työllisyyden edistämisen ammattilaisille ja kaikille nuorten tukemisesta kiinnostuneille. Live-lähetyksessä kuulet aiheesta suoraan sen parissa toimivilta asiantuntijoilta ja voit esittää heille kysymyksiä.
Tapahtuma on avoin kaikille, eikä ennakkoon ilmoittautuminen ole tarpeen. Lähetyksen loppuun varataan aikaa keskustelulle ja kysymyksille.
Jos et pääse osallistumaan livenä, ei hätää – tallennamme lähetyksen!
Liity tilaajaksi Youtube-kanavallemme, niin saat ilmoituksen, kun live-lähetys alkaa.
Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.
Sami Kurt, projektipäällikkö, Arffman Finland Oy Sami Kurt on Nuotti-valmennuksen projektipäällikkö ja valmentaja Arffmanilla. Hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK), ammatillinen opettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Kurtilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus nuorten kanssa työskentelystä monella eri sektorilta. Hän vastaa valmennustyön lisäksi Nuotti-valmennusten koordinoinnista ja Kela-yhteistyöstä. Esityksessään hän kertoo Nuotti-valmennuksen toteutuksesta Arffmanilla ja siitä, minkälaisia tuloksia olemme saaneet. Verkostotyö, menetelmät ja hyviksi havaitut keinot ovat myös esityksen keskiössä.
Kirsi Pajamäki, palvelupäällikkö, Arffman Finland Oy Kirsi Pajamäki työskentelee Arffmanin valmennuspalveluissa palvelupäällikkönä. Häenn vastuualueenaan on Kelan Nuotti-valmennus sekä Pohjois-Pohjanmaan valmennuspalvelut. Pajamäki on koulutukseltaan kuntoutuksen ohjaaja (AMK) ja kasvatustieteen maisteri, sekä työkykykoordinaattori ja neuropsykiatrinen valmentaja. Hän on suorittanut myös pedagogiset opinnot, tuetun työllistymisen asiantuntijakoulutuksen, Kuntoutussäätiön IPS-koulutuksen sekä lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Pajamäellä on kokemusta ammatillisen kuntoutuksen sekä työllistymisen tuen palveluista yli 15 vuoden ajalta Arffmanilta ja työpajatoiminnoista. Kirsi Pajamäki toimii liven juontajana ja avaa omassa johdannossaan Nuotti-valmennuksen periaatteita ja tavoitteita.
Hoiva-alan kouluttaja Anja Roikonen 10 vuotta Arffmanilla
Kun kotkalainen terveysalan lehtori Anja Roikonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012, hänestä tuntui, ettei ura ole vielä ohi.
Eläkkeen saavutettuaan moni haluaa viettää ansaittuja eläkepäiviä ja täyttyy elämän levolla ja harrastuksilla. Pitkän ja vaiheikkaan työuran jälkeen Roikosella kuitenkin vielä riitti annettavaa työelämälle.
“Jos maratonejakin olen juossut tähän asti, niin miksi en töitäkin jaksaisi pienen tauon pidettyäni?” hän muistelee ajatelleensa.
Vuoden verran levättyään hän kiinnitti huomion avoimeen työpaikkaan lähihoitajien kouluttajana Arffmanilla. Hän haki ja sai paikan.
Opiskelijoita lähihoitajista sosiaali- ja terveysalan kotoutujiin
Arffmanin terveysalan kouluttaja Anja Roikonen on sen jälkeen kymmenen vuoden aikana ehtinyt opettaa erilaisissa hoiva-alan koulutuksissa usealla paikkakunnalla.
Ensimmäinen kurssi oli hoiva-avustajakoulutus Roikosen kotikaupungissa Kotkassa. Sen jälkeen hän koulutti lähihoitajia ensin Mikkelissä ja sitten Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Matka jatkui Suomussalmen kautta Keski-Suomeen kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan perusteita.
“Suoritin myös näyttömestaritutkinnon Arffmanilla ollessa, ja otin lähihoitajien osatutkintojen näyttöjä vastaan muun muassa Kuhmossa, Nurmeksessa ja Jyväskylässä.” Roikonen kertoo.
Vuosina 2020–2023 Roikonen teki suurimman osan työajastaan hoiva-, sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvissa kotoutumiskoulutuksissa, joita hän toteutti yhdessä suomen kielen opettaja Hannele Lipposen kanssa. Roikonen kiittelee Lipposta hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana “Suuret kiitokset Hannelelle!”
Anja Roikosen työ Arffmanilla on ollut projektiluontoista: kun yksi kurssi on päättynyt, pian on yleensä tarjottu toista jossakin muualla. Roikoselle tällainen vaihtelu sopii mainiosti.
Työ Arffmanilla on itsenäistä ja antaa sisältöä elämään
Anja Roikosesta huokuu pitkä kokemus ja samalla avoin uteliaisuus elämää ja uuden oppimista kohtaan. Häntä kuunnellessa toivoo, että voisi itsekin löytää saman elämänasenteen.
”Ihminen kehittyy koko ajan, se ei lakkaa eläkkeelläkään. On hienoa oppia ja opiskella uusia asioita koko elämänsä ajan. Nautin siitä, miten opin uutta esimerkiksi lapsenlapsiltani”, hän iloitsee.
Arffman on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. Roikosen aloittaessa henkilökuntaa oli alle sata ja nyt heitä on yli kaksinkertaisesti.
Työtä on ollut hyvä tehdä, Anja Roikonen sanoo. “Olen itsekin tehnyt aiemmalla työurallani esimiestyötä, ja minusta täällä Arffmanilla se on tosi modernia. Työntekijöillä vapautta ja itsenäisyyttä toteuttaa työtään. Tasa-arvo ja syrjimättömyys toteutuu oikeasti.”
“Pidän myös opiskelijoista. Opiskelijat ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita näissä kotoutumiskoulutuksessa, joissa nyt opetan“, Roikonen kertoo.
Aluksi ystävät ja kollegat ammattikorkeakoulussa ihmettelivät Roikosen töihin menoa eläkkeellä. Tämä muuttui, kun ihmettelijät alkoivat itsekin eläköityä. “Nyt he ovatkin alkaneet kysellä, miten sinne Arffmanille voisi päästä töihin!” hän naureskelee.
Harrastukset ovat tärkeitä työn vastapainoksi
Roikonen juoksi viimeisen maratoninsa Uudessa-Seelannissa 64-vuotiaana, mutta on edelleen aktiivinen ja kävelee aina kuin mahdollista. Uusimpana harrastuksena on viime vuonna löytynyt ikonimaalaus.
Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä kokoaikaiseksi ikonimaalariksi. Jos uusia työprojekteja tarjotaan, Anja Roikonen on taas valmis lähtemään!
Anja Roikonen on esimerkki siitä, että työelämässä ei ole ikärajaa.
Paljon julkisuutta saanut Arffmanin uusi verkkokoulutus Somevaikuttajaksi 60 päivässä alkoi maanantaina 30.10.2023. Ryhmässä aloitti kahdeksan opiskelijaa pääasiassa Kainuun alueelta, jossa koulutusta tarjotaan.
Osallistujien mukaan koulutus on houkutellut, koska se antaa vertaistukea ja eväitä oman media-alan yritysidean kehittämiseen. Myös somevaikuttajan työn vapaus houkuttaa.
”Minulla on unelma saada työ josta nauttii.”
”Unelmoin työstä, joka ei olisi kellontarkkaa ja sitä voisi tehdä työtä missä ikinä asuukin.”
”Toivon, että löydän täältä vertaistukea olla rohkea.”
”Puolankalaista pessimismiä maailmalle!”
Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujan media-alan osaaminen lisääntyy ja hän voi saada tuloja somevaikuttajana tai palkkatyössä esimerkiksi sisällöntuotannon parissa.
Somevaikuttajakoulutuksen osallistujat saavat päivittäin ryhmäohjausta ja verkkoluentoja yrittäjyydestä, vaikuttamisesta, digimarkkinoinnista sekä oman somepersoonan ja tuotteen rakentamisesta. Henkilökohtaista ohjausta ja tukea oman liiketoiminnan kehittämiseen on paljon.
Osallistujat tulevat moninaista ammatillisista taustoista ja heillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita. Useilla on jo kertynyt alan osaamista työssä tai vapaa-ajalla.
Kouluttajina ovat Arffmanilta media-alan moniosaaja Jani Kaikkonen, yrittäjyys- ja somekouluttaja Satu Haveri sekätarinallisen kerronnan ja mediatekniikan osaaja Antti Eskola. Koulutuksessa on mukana myös esimerkiksi Huono Äiti -yhteisön Sari Helin, vierailevana asiantuntijana ja vaikuttajana.
Kouluttaja Jani Kaikkosella on pitkä kokemus media-alan tekijänä ja kouluttajana.
Arffmanin työllisyyspalveluiden alkukartoituksessa tehdään asiakkaan kertomien tietojen pohjalta palvelutarpeen arviointi. Keskustelussa käsitellään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita.
Alkukartoitus
Alkukartoituksessa pyritään tunnistamaan asiakkaan työ- ja toimintakyky, osaamisen vahvuudet, ammatillinen osaaminen ja identiteetti sekä työnhaku- ja opiskelutaidot. Lisäksi selvitetään, onko hänellä osaamisen kehittämisen tarpeita, millainen on hänen tukiverkostonsa tai tukiverkoston tarve sekä huomioidaan asiakkaan viestinnälliset ja yleiset työelämätaidot (mm. digitaidot).
Alkukartoituksessa myös tiedustellaan, onko asiakkaalla itsellään toimivaa tietokonetta. Mikäli ei ole, hänelle voidaan lainata palvelusta riippuen tietokonepaketti (ml. verkkoyhteys).
Keskustelun pohjalta saadaan käsitys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.
Palvelutarpeen arviointi
Alkukartoituksessa nousee toisinaan sellaista tietoa asiakkaan tilanteesta, jota hän ei ole aiemmin tuonut esille omissa verkostoissaan. Usein asiakkaan on tällöinkin mahdollista jatkaa siihen palveluun, jonka puitteissa alkukartoitus tehdään. Joskus on kuitenkin tarkoituksellista tehdä uudelleenarviointi ja miettiä, olisiko asiakkaalle sopivin ja oikea-aikaisin palvelu jotain muuta, esimerkiksi talousneuvonnan tai kielenopetuksen parissa.
Toisinaan uutta tietoa asiakkaan tilanteesta nousee esille kesken palvelun. Silloinkin on tarpeen arvioida, onko asiakkaan parempi jatkaa jo aloitetussa työllisyyspalvelussa vai siirtyä toisenlaisen palvelun tai etuuden piiriin. Asiakkaan tilanteen kannalta tarpeellisinta voikin olla sillä hetkellä esimerkiksi hakeutuminen omaishoitajaksi tai terveydenhoidon palveluihin työllisyyspalveluiden sijaan.
Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan asiakkaiden elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Tukena voidaan käyttää kykyviisaria. Kykyviisari on itsearviointikysely, jota hyödyntäen työikäinen voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Kykyviisari-kysely löytyy myös Työmarkkinatorilta.
Työkykykartoitus – muutosvalmiuskeskustelu
Osassa Arffmanin palveluita on käytössä asiakkaalle tarjottava alkuvaiheen työkykykartoitus, joka tehdään Baronan työkykyasiantuntijan kanssa. Tässä keskustelussa asiakkaat pysähtyvät arvioimaan nykyistä työ- ja toimintakykyään ja aloittavat huomion suuntaamisen tulevaisuutta kohti.
Työkykykartoituksessa asiakkaan kanssa käydään läpi tämänhetkinen tilanne työkyvyn suhteen. Keskustelussa pohditaan mahdollisia toistuvia haasteita ja niiden suhdetta työkykyyn, tehdään muutosvalmiuskysely ja arvioidaan mahdollisia työtehtäviä.
Asiakkaat saavat itselleen työkykyasiantuntijan kanssa laaditun lausunnon, jota he voivat hyödyntää halutessaan esim. TE-palveluissa, kuntakokeilussa tai kuntoutusta hakiessa. Tavoitteena on myös mahdollistaa osallistujille tilaisuus tulla kuulluksi ja saada puhua kaikesta työkykyyn liittyvistä haasteista ym., jonka jälkeen asiakkaat ovat valmiimpia kiinnittämään huomionsa tulevaisuuteen.
Filippiiniläinen Ludilyn Tupas tekee töitä Kuopion kotihoidossa. Hän ajaa bussilla vanhusten koteihin auttamaan heitä päivittäisissä askareissa: pesuissa, ruokailussa ja lääkkeiden ottamisessa ja nauttii työstään. “Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka, ja asiakkaat ovat erilaisia persoonallisuuksia”, hän iloitsee.
Vielä pari vuotta sitten Ludilyn oli sairaanhoitajana Filippiineillä, ja haaveili Suomesta. “Näin kauniita videoita ja kuvia Suomesta, ja luin miten hyvä maa tämä on. Halusin kokeilla suomen kielen opiskelua.”
Filippiineillä tarjotaan useaita väyliä suomen kielen opiskeluun ja työllistymiseen Suomeen. Arffmanin opettajilla on hyvä maine, ja niin Tupaskin valitsi Suomeen työllistymisen väyläksi Baronan tarjoaman polun, jonka kielikoulutuksen tarjoaa Arffman.
Kieltä opitaan Filippiineillä verkon välityksellä
Suomen kielen kurssilla opiskellaan intensiivisesti verkossa seitsemän kuukautta. Kouluttajat opettavat toimistotyöaikaan Suomessa, ja opiskelijat ovat tietokoneittensa äärellä Filippiineillä, tavallisesti ilta-aikaan.
“Ennen suomen kurssin alkua en tiennyt, että verkossa voi opiskella kieltä. Tein kuitenkin oikean valinnan, kun tulin opiskelemaan Arffmanille: kurssi osoittautui kerta kaikkiaan parhaaksi. Kurssin kouluttaja Tiina Lampén on huippuopettaja. Olin tosi tyytyväinen kurssin järjestelyihin.” Tupas sanoo.
Opiskelijat ovat sairaanhoitajia, ja ammatillinen painotus on läsnä alusta asti. Esimerkiksi numeroita opitaan henkilötunnuksen kysymistä harjoitellen ja keskusteluharjoituksissa ollaan hoitotyön tilanteissa.
“Aluksi kielenopiskelu oli vaikeaa, mutta pikku hiljaa aloin päästä sisään suomen kieleen. Tuntui helpolta kommunikoida suomeksi kurssilla. Suomen kieli on vaikeaa, mutta se tekee siitä myös mielenkiintoisen. Kurssin lopussa päästiin tosi syvälle suomen kielessä: kun kurssi loppui, olin saavuttanut tavoitetason B1.” Ludilyn Tupas kertoo.
Arffman toteuttaa lähtömaakielikoulutuksia työelämän tarpeisiin eri aloilla. Koulutuksissa opiskelijat asuvat ympäri maailmaa ja osallistuvat lähtömaissaan päivittäiseen suomen kielen opetukseen ennen Suomeen työllistymistä.
“Oppimistulokset tässä palvelumallissa ovat hyviä ja osallistujat erittäin motivoituneita. Motivaatiota pitää yllä tiedossa oleva työ Suomessa, kunhan kielitaito on riittävä”, kertoo Arffmanin kansainvälisten rekrytointien palvelujohtaja Maaria Hytönen.
Arffman on saanut hyvää palautetta kursseistaan niin Suomessa kuin Filippiineilläkin. Suomalaiset työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tulijoiden kielitaitotasoon, ja Filippiineillä opiskelijoiden mukaan liikkuu huhua, että monien palveluntarjoajien joukosta kannattaa valita Arffmanin kielikurssi, sillä sen opettajat on parhaita ja järjestelyt toimivat.
Kouluttajat Tiina Lampén ja Netta Kivimäki opettavat suomen kieltä hoitajien lähtömaakoulutuksessa.
Muutto Suomeen ja töihin
Suomeen tullaan kielikurssilta valmistumisen jälkeen, kun työpaikka on valmis ottamaan tulijan vastaan. Pyrkimys on, että Suomeen tultaisiin mahdollisimman pian kielikurssin jälkeen, mutta joskus voi joutua odottamaan muutaman viikon. Asunnon hankintaan ja muihin käytännön asioihin saa apua Baronalta.
“Muutin Suomeen vuoden 2022 syksyllä. Tulimme Kuopioon kahdeksan filippiiniläisten kurssikaverien kanssa, muut kurssilaiset menivät muihin kaupunkeihin”, Ludilyn Tupas kertoo. “Suomalaisten ihmisten kanssa puhuminen oli meille aluksi vaikeaa. Tajusimme, että kurssilla olin oppinut yleiskieltä, mutta Savon murre on jotain muuta.”
“Myös työn aloittaminen oli vähän vaikeaa, sillä kommunikointi työkaverien kanssa takkuili. Nyt vuoden jälkeen tilanne on jo paljon parempi: Työkavereiden kanssa on luontevampaa, ja asiakkaiden kanssa on helppo puhua. Pystyn myös raportoimaan asiakkaan tilanteesta työkavereille”, Tupas kertoo tyytyväisenä.
Kielikoulutusten lisäksi Arffman tukee kansainvälistä rekrytointia toteuttamalla työyhteisöille kulttuurivalmennuksia. Tavoitteena on saada sekä esihenkilöt että kollegat näkemään työpaikkansa erityispiirteitä ja sanoittamaan omaa yrityskulttuuriaan.
“Ei riitä, että yrityksen johto ja HR-osasto toteavat, että rekrytointia täytyy laajentaa kansainvälisiin osaajiin. Tieto ja ymmärrys kansainvälisen työkaverin vastaanottamisen haasteista on ensisijaisen tärkeää koko henkilöstölle.” toteaa Maaria Hytönen.
Hytösen mukaan ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää sekä työpaikkaa että tulijoita ajatellen. “Työyhteisön monikielistymiseen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyy hetkellistä kuormittavuutta, ennakkoluuloja ja huolia, joiden käsittelyssä kulttuurivalmennuksemme auttaa.”
Ludilyn Tupasin mukaan työ kotihoidossa sujuu nyttemin suurimmaksi osaksi rutiinilla. Asiakas asuu yksin, mutta tarvitsee kotihoitoa, jotta pärjää. Toimintakykyä pitää kuitenkin tarkkailla: jos se heikkenee, pitää miettiä muita palvelumuotoja.
“Vaikeita ovat ongelmatilanteet: esimerkiksi jos asiakas on kaatunut tai sairastunut ja täytyy soittaa sairaanhoitajalle tai hätänumeroon. On tärkeää ilmaista asiakkaan tilanne mahdollisimman tarkasti. Mutta kun sen kerran tekee suomeksi, seuraava kerta on jo helpompi.”
Kotoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi
“Kansainvälisten osaajien Suomeen työllistyminen, kiinnittyminen ja kotoutuminen on kokonaisuus, jossa on tärkeää ottaa huomioon ihmisen elämä”, kertoo Maaria Hytönen.
Kun kansainväliset osaajat ovat saapuneet Suomeen, Arffmanin kautta on mahdollista saada kotoutumiskoulutusta ja joustavaa kielen opiskelua työn ohessa muun muassa Suomi-hubissa ja työpaikkasuomen koulutuksina. Suomen lisäksi on ruotsin ja englannin kielikoulutusta.
Filippiiniläistä sairaanhoitajan tutkintoa ei tunnusteta Suomessa, ja siksi sieltä tulevat sairaanhoitajat eivät ole päteviä Suomessa. Suomeen tullessa työpaikan lisäksi on tarjolla oppisopimuskoulutus lähihoitajaksi. Lydilyn Tupaskin alkoi opiskella ammattikoulussa heti Suomeen saapumisen jälkeen.
Tupasin puoliso ja kolmivuotias poika asuvat edelleen Filippiineillä. Hän toivoo, että perheen yhdistäminen on mahdollista lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen. “Uskon, että Suomi on hyvä paikka perheelle. Neljä vuodenaikaa sopii meille hyvin.” hän kertoo.
“Tarjoamme myös puolisovalmennusta, jossa kohtaamme Suomeen muuttaneen tai muuttamassa olevan työntekijän puolison omana yksilönään, jolla on yhtäläinen oikeus merkitykselliseen ja osallistuvaan elämään Suomessa”, Maaria Hytönen kertoo. Puolisovalmennusta toteutetaan sekä osana kuntien tarjoamaa palvelua, että suoraan Suomeen rekrytoinneille yrityksille.
“Kun olen valmistunut lähihoitajaksi, aion jatkaa samassa työpaikassa kotihoidossa. Kotihoito on mielenkiintoinen työpaikka ja asiakkaat ihania persoonallisuuksia”, Ludilyn Tupas kertoo, ja jatkaa vielä “Kielitaito on avain kaikkiin työpaikkoihin, siksi myös siihen täytyy keskittyä.”
Ludilyn Tupas on asunut Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan ja viihtyy Suomessa hyvin.
Arffman LIVE -lähetysten sarja jatkuu 16. marraskuuta! Tällä kertaa syvennytään yhteen työllisyyden kentän keskeisistä haasteista: miten täsmätyökykyiset työnhakijat ja työnantajat saadaan kohtaamaan?
Täsmätyökykyisten ihmisten työllistäminen on kriittisen tärkeä aihe, joka vaatii yhteistyötä, innovaatiota ja tietojen vaihtoa eri toimijoiden kesken. Miltä täsmätyökykyisten työllisyyden edistäminen näyttää nyt ja tulevaisuudessa?
Tule mukaan linjoille kuulemaan käytännön työpoluista ja tietoa tästä tärkeästä aiheesta. Voit myös esittää kysymyksiä chatissa!
Arffman LIVE -lähetykset on suunniteltu erityisesti työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.
Merkitse Kalenteriisi!
📣Arffman LIVE -lähetys: Töihin täsmätyökykyisenä! Osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus.
Live-lähetyksessä kuulet aiheesta suoraan sen parissa toimivilta asiantuntijoilta ja voit esittää heille kysymyksiä.
Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä alustaa ensin aiheen kertomalla mm. täsmätyökykyisten työllistämisen uusista tuulista ja kehityksistä valtion tasolla.
Taru Hallikainen Arffmanilta kertoo sen jälkeen, miten Arffmanin täsmätyökykyisiä asiakkaita on polutettu työelämään. Millaisia tuloksellisia palvelumalleja Arffmanilla on jo nyt ja mitä tehdään tulevaisuudessa? Tule kuulemaan toimivista ja käytännöllisistä työllistymisen tavoista!
Tapahtuma on avoin kaikille, eikä ennakkoon ilmoittautuminen ole tarpeen. Lähetyksen loppuun varataan aikaa keskustelulle ja kysymyksille.
Ja jos et pääse osallistumaan livenä, ei hätää – tallennamme lähetyksen!
Liity tilaajaksi Youtube-kanavallemme, niin saat ilmoituksen, kun live-lähetys alkaa.
Marianne Keyriläinen työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolla Työpolitiikka-tiimissä. Hänen tehtävänään on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden ja työelämäosallisuuden edistäminen. Tavoitetila olisi, että kaikki työhön kykenevät pääsisivät töihin ja toisaalta se, että työnantajat näkisivät haastavassa työmarkkina-asemassa olevat potentiaalisina työntekijöinä työpaikkoja täytettäessä.
Taru Hallikainen on Arffmanin projektipäällikkö, valmentaja ja tietokirjailija. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri puheviestinnästä, ammatillinen opettaja, kognitiivinen lyhytterapeutti, neuropsykiatrinen valmentaja ja on perehtynyt RATKO-mallilla työn muokkaukseen. Taru on ollut kehittämässä täsmätyökykyisten palveluita Arffmanilla sekä aiemmin nuorten työpajalla. Hän on työskennellyt myös yritysten työhyvinvoinnin kehittämishankkeissa. Hänellä on pitkä kokemus täsmätyökykyisten kanssa työskentelystä.
Työllisyysalan livesarja Arffman LIVE käynnistettiin torstaina 14.9. Sarjan ensimmäisessä lähetyksessä työllisyydenhoidon asiantuntija Olli Oosi Owal Groupista ja Arffmanin toimitusjohtaja Jouni Lukkarinen keskustelivat työllisyydenhoidon trendeistä.
Työllisyyden hoito on tasapainottelua muutosten keskellä
Olli Oosi tarkasteli työllisyydenhoitoa palvelujärjestelmänä, jolla pyritään turvaamaan työ perustuslaillisena oikeutena jokaiselle. Oosin mukaan työllisyyspalvelujen järjestäminen on tasapainottelua palvelua saavan ihmisen tarpeiden ja yhteiskunnallinen ohjauksen ja kontrollin välillä. Työllisyydenhoito on erilaisten paradoksien hallintaa mahdollisimman tehokkaasti.
Työllisyyspalveluissa on käsillä iso muutos, kun palvelujen järjestämisen siirtyessä valtiolta kunnille myös poliittinen ohjaus siirtyy kuntien päätöksentekoon. Palvelujen järjestäjiä tulee lisää ja palvelujen kirjo on laajempi kuin ennen. Palvelujen rahoitusmallit muuttuvat yhä enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisiksi, ja yhteistyö eri palvelujen välillä korostuu.
Kun vastuu siirtyy kunnille, kotoutumisen palvelujen ekosysteemi muuttuu kokonaisuudessaan paikalliseksi. Se antaa tilaa uudenlaisille mahdollisuuksille. Muutoksien keskellä kuitenkin työllisyyden hoidon ydin säilyy. Keskiössä on vuorovaikutus palveluita tarjoavan ja palvelua tarvitsevan asiakkaan välillä, sekä asiantuntijuuteen ja vertaisuuteen perustuva suhde viranomaisten ja palveluja toteuttavien tahojen välillä.
Jouni Lukkarinen toi esiin yhteiskuntaan vaikuttavat muutosvoimat: työvoimapulan, huoltosuhteen heikkenemisen ja kestävän maahanmuuton välttämättömyyden. Tilanne on uusi ja vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Erityisesti maahan muuttaneen ja täsmätyökykyisen työvoiman työllistäminen on tärkeää.
Kansainvälisten osaajien kotoutumiseen uusia ratkaisuja
Molemmat puhujat kiinnittivät huomiota myös kotoutumiseen. Oosin mukaan trendi on, että kotoutumispalvelut siirtyvät selvemmin osaksi työllisyyspalveluja. Kotolakiin kirjataan uusia palveluja ja tehtäviä, mutta samalla kotoutujien velvollisuudet tiukentuvat.
Lukkarinen totesi kotoutujien tarvitsevan kielitaidon lisäksi nopeaa polutusta työelämään. Virtuaalisesti ja etänä toteutettavat palvelut mahdollistavat kielen opiskelun samalla, kun kotoutuja käy työssä.
Lukkarinen huomautti myös, että joskus ongelma ei ole työnhakijassa, vaan yhteiskunnan ja yrtysten kyvyssä ottaa hänet vastaan: Myös yritykset tarvitsevat tukea, jos kansainvälisen osaajan tai täsmätyökykyisen palkkaaminen on sille uusi tilanne. Joskus taas työllisyyden esteenä on maahan muuttaneen työntekijän perheen kotoutumisen tai perheenyhdistämisen haasteet. Perheen huomioiminen on tärkeä osa tehokasta kotoutumista.
Ratkaisu yhden työnhakijan kohdalla voi olla hyvinkin helppo, mutta järjestelmälle tuntematon: esimerkkinä Lukkarinen mainitsi tilanteen, jossa asiakas tarvitsee auton tai puhelimen työtä varten. On tärkeää antaa palveluntarjoajille vapautta innovoimiseen, jotta työllisyyspalvelut saavat vaikuttavuudeltaan parhaimmat palvelut. Tulevaisuus tehdään yhdessä!
Yleisön kysymykset innoittivat lopuksi vielä keskusteluun tekoälyn mahdollisuuksista, kohtaanto-ongelmasta ja siitä, että palveluntarjoajien työn ja vaikuttavuuden esiin tuominen ja tutkiminen on todella tärkeää. Työllisyyden asiantuntijoiden täytyy myös päivittää osaamistaan ja pitää huolta, että he jatkossakin tuntevat koko monipuolistuvan palvelujärjestelmän kentän.
Arffman LIVE -lähetysten tavoitteena on jakaa tietoa työllisyyden hoidon toimijoille ja asiantuntijoille sekä muille alasta kiinnostuneille ympäri Suomea. Haluamme herättää keskustelua ja kehittää innovaatioita tällä alalla. Haluamme tehdä Arffman LIVEstä välttämättömän kaikille, jotka haluavat pysyä alan trendien ja parhaiden käytäntöjen etulinjassa.
Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.
Tällä viikolla 11.-15.9.2023 vietetään valtakunnallista työvoimakoulutusviikkoa. Työvoimakoulutus on käytännöllinen ja taloudellinen tapa täydentää osaamistaan tai uudelleenkouluttautua aivan eri alalle. Työvoimakoulutuksilla voi olla joidenkin korvissa huono kaiku, mutta ne ovat erittäin laadukkaita ja hyvin toteutettuja koulutuksia.
Työvoimakoulutukset Arffmanilla
Arffmanilla on vankka kokemus työvoimakoulutusten järjestäjänä yhteystyössä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen kanssa. Tärkein painopisteemme on maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, jossa ahertaa jatkuvasti yli 100 kotoutujaryhmää ympäri Suomen. Sen lisäksi tarjoamme työvoimakoulutuksia mm. täsmätyökykyisille sekä sote-alasta tai media-alan uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille.
Minustako somevaikuttaja tai virtuaalituottaja?
Digitaalinen maailma avaa jatkuvasti uusia uramahdollisuuksia, ja siksi olemme tarttuneet tähän teemaan myös Arffmanilla. Tällä hetkellä haemme osallistujia jo kuudetta kertaa toteutettavaan virtuaali- ja monimediatuottajan koulutukseen. Aivan uutena aluevaltauksena lokakuussa on alkamassa myös somevaikuttajan koulutus. Näitä media-alan verkkokoulutuksia tarjotaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisinaan osallistujia otetaan mukaan muualtakin Suomesta.
Mistä uusi ura, kun vanha uuvuttaa?
Täsmätyökykyisten työvoimakoulutuksia tarjotaan Pohjois-Pohjanmaalla. Ne on tarkoitettu sote-alan sekä asiakaspalvelu- ja toimistotyön osaajille, joiden työkyky on heikentynyt ja jotka sen takia etsivät uudenlaista työnkuvaa tai työsuhdetta. Koulutukseen liittyy osaamisen päivittämisen lisäksi työharjoittelu, joka antaa mahdollisuuden uudenlaisen työn kokeilemiseen. Monet kurssille hakeutuvat pitävät työharjoittelua houkuttelevana, koska se tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa uuteen työpaikkaan tai työnkuvaan. Parhaassa tapauksessa harjoittelu poikii työpaikan, joka sopii omaan työssäjaksamiseen paremmin.
Kiinnostuitko? Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu mukaan!
