– Vaikka osaisit vasta vain vähän suomea, Suomi-hubin tunneilla alat heti puhua. Käytät vain muutamaa sanaa, mutta tämä onkin kaikkein tärkeintä, sanoo Maria Duca.
Duca kuvailee Suomi-hubin opetuksen ydintä: puhumisen harjoittelua yhdessä pienryhmän ja opettajan kanssa. Ryhmä tapaa verkossa päivittäin, opettaja syöttää sanastoa kuvien ja esimerkkilauseiden avulla ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan päivän teemaan kuuluvia ilmauksia heti. Tunnin kestävän session jälkeen opiskelija saa käyttöönsä opettajan tekemät muistiinpanot ja tuntitallenteen.
Maria Duca tuli opiskelemaan suomea Suomi-hubiin lokakuussa 2020. Nyt reilun vuoden kuluttua hän on edennyt aivan alkeista lähtevästä Beginner 1 -ryhmästä keskitason Intermediate-ryhmään ja puhuu koko haastattelun ajan suomea.
– Suomi-hubin metodi on todella tehokas. Me opiskelemme puhumista ja suomen kielen käyttämistä eri tilanteissa. Kieliopin oppii sivussa. Pienryhmissä on helppoa puhua ja ilmaista omia ajatuksia.
Tunteja on joka arkipäivä, ja työssä käyvälle ihmiselle se on riittävästi – joskus liikaakin. Joskus, kun aika ei riitä tai tunnit menevät työtehtävien päälle, Maria Duca osallistuu tunnille muistiinpanojen ja tuntitallenteen avulla.
– Tunneilla ei ole koskaan tylsää, koska on useita opettajia ja kaikilla on pikkuisen erilainen tapa opettaa. Tykkään siitä. Erityisesti aloittelijalle on todella tärkeää, että tunneilla on kivaa.
Työnantaja maksaa suomen opinnot
Baronalla rekrytoinnin, henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin parissa työskentelevän Ducan suomen kielen opinnot maksaa työnantaja. Antamalla mahdollisuuden hankkia kielitaitoa työnantaja voi sitouttaa vieraskielistä henkilöstöään niin työpaikkaan kuin ympäröivään yhteiskuntaankin. Kieli luo siltoja ihmisten välille niin työtehtävissä kuin kahvihuoneissakin.
– Töissä yritän ymmärtää, mitä työkaverit sanovat suomeksi. Ja kun soitan ja hoidan jotain asiaa, puhun nykyisin suomea.
Uudelle suomen opiskelijalle Maria Ducalla on tärkeä viesti:
– Suomen kielen logiikka on erilainen kuin muiden kielten. Minun mielestäni olisi loogista sanoa, että minä kuulen tai näen jonkun asian radiossa tai televisiossa, mutta suomalainen sanookin, että hän kuulee radiosta tai näkee televisiosta. Älä siis yritä vain kääntää lauseita englannista tai omasta äidinkielestäsi suomeksi.
Start using the language right away
In Suomi-hubi you learn to speak Finnish fast
ー Even though you would only know a little Finnish, in Suomi-hubi lessons you start to speak right away. It doesn’t matter if you use only a few words but starting to speak is what matters, says Maria Duca.
Maria Duca says the core of Suomi-hubi teaching is in practicing speaking with a small group and a teacher. The group meets daily via the internet and the teacher teaches vocabulary with the help of pictures and example phrases. This way the students get to practice the right phrases in the right situations immediately. After the one-hour session the students get the teacher’s notes and the lesson recording.
Maria started learning Finnish in Suomi-hubi in October 2020. Now after over a year she has advanced from the very beginner (Beginner 1) till the Intermediate level and speaks Finnish during the whole interviewing session.
ー The methodology they use in Suomi-hubi is very efficient. We learn how to speak and use Finnish in different real life situations, and you learn the grammar on the side. It’s easy to speak and express your own thoughts in a small group.
There are Finnish lessons every day and for a person who has a job it’s more than enough – sometimes even too much. Sometimes when there is not enough time or the lessons overlap with the job, Maria attends the lessons with the help of the teacher’s notes and lesson recordings.
ー It’s never boring in the lessons because there are many teachers and every teacher has a little bit of their own way to teach Finnish. But I like it. Especially for a beginner, it’s so important that learning is fun and you don’t get bored in the lessons.
The employer pays the Finnish language studies
Maria works in recruitment, HR and marketing at Barona and her employer pays her Finnish language studies. By providing an opportunity for acquiring language skills the employer can better engage their non-finnish-speaking employees in the work place as well as in society. The language builds bridges between people both in worktime and during coffee breaks.
ー At work I try to understand what my colleagues are saying in Finnish. Also, nowadays I make calls and manage tasks in Finnish.
For a new Finnish language student Maria has an important message to say:
ー The logic behind the Finnish language is different from other languages. For me it might be logical to say that I hear something on the radio or see something on TV but a Finnish person says they hear it from the radio and see it from TV. Thus, don’t just try to translate the sentences from English or from your mother tongue into Finnish but think about the meaning of the sentence.
Как быстро овладеть языком
В Suomi-hubi вы быстро заговорите по-фински
ー Даже если вы только чуть-чуть знаете финский язык, на занятиях Suomi-hubi вы сразу же начнете им пользоваться. Хоть по несколько слов, но это самое главное, — говорит Мария Дука.
Так Мария Дука определяет главный принцип подхода к обучению в Suomi-hubi: разговорная практика в небольшой учебной группе вместе с преподавателем. Группа встречается онлайн каждый день, преподаватель преподносит словарный материал с помощью картинок и примеров, и студенты немедленно начинают упражняться в использовании выражений по теме дня. После часового занятия студент получает доступ к сделанным преподавателем конспекту и видеозаписи урока.
Мария Дука пришла изучать финский язык в Suomi-hubi в октябре 2020 года. Теперь, год спустя, она перешла с начального начинающего уровня на средний уровень и говорит по-фински на протяжении всего интервью.
ー Метод Suomi-hubi действительно эффективен. Мы изучаем разговорную речь и практикуем использование финского языка в различных ситуациях. Помимо этого мы изучаем и грамматику. В небольшой группе легко общаться и выражать свои мысли.
Занятия проходят каждый будний день, и для работающего человека этого вполне достаточно – иногда даже слишком. Иногда, когда не хватает времени или на занятия не успеть из-за работы, Мария Дука занимается по конспектам и видеозаписи занятия, сделанным преподавателем.
ー На занятиях никогда не бывает скучно, потому что учителя меняются, и у каждого свой подход к обучению. Мне это нравится. Уроки должны приносить удовольствие. Это особенно важно для новичка.
Работодатель оплачивает обучение финскому языку
Мария Дука работает в компании Barona в отделе подбора и управления персоналом и маркетинга, и работодатель оплачивает её занятия финским языком.
Предоставляя своему иностранному работнику возможность изучать язык, работодатель может направить его потенциал как на пользу рабочего места, так и общества в целом. Язык объединяет людей как на работе,так и в свободное время.
ー На работе я пытаюсь понять, что мои коллеги говорят по-фински. А когда я куда-то звоню или занимаюсь делами, то теперь это делаю по-фински.
Для только-только начинающих заниматься финским языком у Марии Дука есть важное сообщение:
ーЛогика финского языка отличается от логики других языков. Для меня было бы логично сказать, что я что-то слышу или вижу по радио или телевизору, а финн скажет, что он слышит из радио и видит из телевизора. Так что не пытайтесь напрямую переводить предложения с английского или вашего родного языка на финский.
teaching Finnish language via the internet with a monthly payment
You will study with a small group and a teacher
You will speak Finnish a lot and learn the language skills needed in a daily life
You can study at your own language skill level: Beginner 0, Beginner 1, Beginner 2, Intermediate or Advanced
It’s flexible: you can attend the lessons according to your own schedule or study independently with the help of the teacher’s notes and lesson recordings
Palvelualojen avaimet -koulutuksesta apua hotelli-, ravintola-, catering-, matkailu- ja kaupan alojen työvoimapulaan.
Ylen uutisen mukaan korona-aikana arviolta jopa viidennes ravintola-alan työntekijä on siirtynyt muualle töihin. Tähän haetaan ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla alkavasta Palvelualojen avaimet -koulutuksesta, jossa kehitetään osaamista kaupan alalla sekä hotelli-, ravintola-, catering, -matkailualoilla ja tutustutaan alojen tehtäviin.
Koulutuksen tavoitteena on tutustua palvelualojen työtehtäviin sekä kehittää asiakaspalvelutaitoja ja muuta alalla vaadittavaa osaamista. Lisäksi tavoitteena on saada työssäoppimisen kautta kokemusta alan tehtävistä ja kasvattaa verkostoa sekä kerryttää työnantajakontakteja.
Aiemmin järjestetyistä vastaavista koulutuksista asiakkaat ovat antaneet seuraavia palautteita:
Oikein mukava koulutus, mukavat opiskelijakaverit ja kouluttajat. Sain tietoja ja taitoja enemmän ajantasalle.
Koulutus oli hyvä ja hyödyllinen tuli paljon uutta ja tärkeää tietoa asiakaspalvelusta ja siihen liittyvistä töistä.
Koulutuksen myötä sain uusia oivalluksia mitä voisin alkaa nyt tekemään.
Oli kätevää osallistua kotoa käsin opiskeluun, siinä säästi aikaa, rahaa ja Zoom-palaverit tuli tutuksi.
Kenelle koulutusta tarjotaan?
Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat alle 30-vuotiaat TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaat, jotka soveltuvat koulutukseen ja alalle. Koulutukseen voidaan valita mukaan myös yli 30-vuotiaita. Koulutuksessa ei vaadita alan työkokemusta vaan mielenkiintoa ja halua työskennellä palvelualalla.
Koulutukseen voivat osallistua alasta kiinnostuneet työttömät tai työttömyysuhan alaiset Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja se toteutetaan pääosin verkossa.
Seuraava Palvelualojen avaimet -koulutus alkaa 11.4. ja kestää 8.6. saakka, eli yhteensä 40 päivää. Olemme järjestäneet koulutusta syksystä 2021 saakka.
Palvelualojen Avaimet – avaa kanssamme ovi uudelle urapolullesi!
ー Suomen kielen opiskeleminen Suomi-hubissa tuntuu helpolta. Se on kevyttä ja hauskaa, ei ollenkaan niin vaikeaa kuin aluksi pelkäsin, sanoo Rita Sargsyan.
Suomi ja suomen kieli tulivat hänen elämäänsä kahdeksan vuotta sitten, ja viisi vuotta sitten hän muutti Venäjältä Suomeen. Kun hänen miehensä ehdotti, että vaimon kannattaisi opiskella suomen kieltä ja hakea Suomen kansalaisuutta, ajatus tuntui aluksi painajaismaiselta. Kuitenkin vajaan vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta Rita Sargsyan tähtää keskitason Yleiseen kielitestiin, jolla voi osoittaa kielitaitonsa kansalaisuushakemusta varten.
ー Suomi on ehdottomasti vaikein kieli, jota olen opiskellut, mutta Suomi-hubissa on hyvä metodi. Opiskelemme puhumista, sanastoa, kirjoittamista ja vähän kielioppia. Puhuminen on vaikeinta, mutta opettajat auttavat siinä tosi hyvin. Kotitehtäviä ei ole, ja se on minusta hyvä asia. Ei ole koskaan sellaista oloa, että nyt joku vaatii minua tekemään jotain.
Erillisiä muistiinpanoja ei tarvita, sillä jokaisesta oppitunnista jää opiskelijalle opettajan tekemät muistiinpanot pdf-versiona. Ne voi halutessaan ladata koneelle ja tulostaa. Rita Sargsyan tosin haluaa itse tehdä omat muistiinpanonsa, mutta tuntimateriaali on hyvä taustatuki. Materiaali on käytännönläheistä arkipäivän suomea, ja kun sen ottaa haltuun, pärjää varmasti kodin ulkopuolellakin.
ー Muistan sen päivän, kun luin suomenkielistä tekstiä, ja oivalsin, että minähän ymmärrän tästä tekstistä melkein kaiken. Se oli mahtava tunne!
Suomi-hubissa opiskellaan verkossa pienen ryhmän ja opettajan kanssa. Jokainen oppitunti on itsenäinen kokonaisuus, joka liittyy viikon teemaan. Siksi mukaan voi tulla milloin vain. Jokainen löytää tuntitarjottimelta itselleen sopivan tason. Rita Sargsyan aloitti helmikuussa 2021 beginner 1 -tasolta ja tähtää tammikuussa 2022 YKI-testiin. YKI-testiin häntä valmentavat nykyisten beginner 2 – ja intermediate-oppituntien lisäksi Suomi-hubin YKI-intensiivi-tunnit, joilla harjoitellaan kielen lisäksi myös YKI-kokeen tehtävätyyppejä ja vastaustekniikkaa.
Rita Sargsyan on psykologi ja pienen pojan äiti. Hän ottaa asiakkaita vastaan verkossa, ja opiskelee suomea päivittäin. Arki on kiireistä, mutta Suomi-hubi joustaa elämäntilanteen ja arkiohjelman mukaan.
ー Joskus en pääse tunnille aikataulujen vuoksi, mutta se ei haittaa. Voin aina katsoa tallenteen ja osallistua oppitunnille niin. Online-opiskelu sopii minulle, sillä ei tarvitse käyttää aikaa siirtymiseen, kuten luokkaopetuksessa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Rita Sargsyan voi lopettaa suomen kielen opintonsa keväällä, kun YKI-testin tulokset tulevat. Silloin hän on edennyt aivan aloittelijasta keskitason suomen kielen käyttäjäksi noin vuodessa.
ー Mietin jo nyt sitä aikaa. Ehkä minulle tulee ikävä, koska Suomi-hubissa olen tavannut ihmisiä joka päivä ja siitä on tullut osa minun päiväohjelmaani.
Ikävään löytyy lääke. Aina voi jatkaa opiskelua Advanced-tasolla asti.
Mikä Suomi-hubi on?
kuukausimaksullinen suomen kielen opetus verkossa
opiskelet pienen ryhmän ja opettajan kanssa
opit arkielämässä tarvittavaa kieltä ja puhut paljon
opiskelet omalla kielitaitotasolla: Beginner 1, Beginner 3, Intermediate tai Advanced
joustava: voit osallistua oppitunnille aikataulun mukaan tai opiskella itsenäisesti muistiinpanojen ja tallenteiden avulla
ー Henkilökohtainen valmentaja oli se juttu. Kun itsellä tunteet vaihtelivat, valmentajalta sai buustia jatkaa työnhakua. Lisäksi osallistuin webinaareihin, katsoin tallenteita ja käytin tukimateriaalia Thinkificistä.
Näin kuvaa Arffmanin toteuttamaa Työ-SIB-valmennusta Jorma Tanninen, jota voi nyt tuloksekkaan valmennuksen jälkeen tituleerata palvelupäälliköksi.
Työpaikka it-alan palveluita tarjoavalla Atealla avautui pitkän prosessin jälkeen.
Lukuisten YT-neuvottelujen jälkeen viimein myös 30 vuotta talossa olleen palvelupäällikön piti siivota työpöytänsä Ricohilla viimeisen kerran. Jorma Tanninen oli kaksi vuotta ilman työtä, opiskeli lyhyempiä kursseja, lähetti kymmeniä hakemuksia, kävi useissa haastatteluissa mutta joutui kuitenkin aina pettymään. Syksyllä 2020 TE-palveluista hänelle tarjottiin mahdollisuutta Työ SIB -valmennukseen. Siellä selvisi, että kesken jääneet tradenomiopinnot olisi mahdollista suorittaa loppuun Laurean L160-erillishaussa.
ー Samaan aikaan, kun olin valmennuksessa, hain edelleen töitä. Loppuvuodesta 2021 kaiuttelin LindedInissä lopputyötäni varten. Päivitykseni luki vanha työkaveri, joka vinkkasi minusta Atean rekrytointipäällikölle. Hän soitti minulle ja sovimme Teams haastattelusta. Haastattelun jälkeen hän sanoi, että lopputyölle löytyy kyllä aihe, mutta Atealla voisi olla myös töitä tarjolla. Seuraavaksi minulle soitti torstaina Atean palvelupäällikköryhmän esimies, ja pitkän keskustelun päätteeksi hän tarjosi minulle työpaikkaa. Perjantaina kirjoitin vakituisen työsopimuksen ja maanantaina aloitin työt. Voin sanoa, että silloin eivät jalkani koskettaneet lattiaa.
Somessa kiinni piilotyöpaikkaan
Atealla oli tulossa organisaatiomuutos, eikä palvelupäällikön paikkaa ollut laitettu julkiseen hakuun. Jorma Tanninen oli siis löytänyt piilotyöpaikan. Ilman valmennusta ja sosiaalista mediaa se ei olisi löytynyt.
ー Valmentaja Henna Uutela selvitti puolestani, että voin jatkaa Laureassa kesken jääneet opintoni loppuun. Linkkarissa olin ollut jo toistakymmentä vuotta, mutta valmentaja Kirsi Pajamäki sai minut päivittämään profiilini. Lisäksi otin käyttöön Instagramin. Löysin sosiaalisen median kautta vanhoja työkavereita, joiden kanssa olen saanut takaisin keskusteluyhteyden.
Sitä se on, tämän päivän työnhaku. Enää ei riitä, että luettelee CV:ssä työpaikat ja opinnot aikajärjestyksessä ja lähettää sen hakuviestin liitteenä työkkärin sivuilta löytämäänsä avoimeen työpaikkaan.
ー Minunkin CV:ni meni uusiksi. Henna Uutela auttoi muokkaamaan siitä toiminnallisen. Neljä sivua tiivistyi yhdeksi ja osaamiseni tuli paremmin näkyviin. Opin myös käyttämään Canvaa CV:n visuaalisen ilmeen muokkaamiseen.
Tärkeintä kuitenkin oli, että valmennuksessa juurrutettiin usko mahdollisuuksiin onnistua työnhaussa. Katso, miten valtavan hieno ja laaja osaaminen sinulla on. Näitä valmentajan Kirsi Pajamäen sanoja Jorma Tanninen ei ikinä unohda.
Valmentajamme Henna Uutela työskentelee työllisyydenhoidon palvelujen asiantuntijana Oulun toimipisteessämme. Hennan valmentamaan Kompassi-palveluun osallistui 60-vuotias asiakas, joka oli vasta muuttanut takaisin kotipaikkakunnalleen ja etsi uusia töitä. Palvelun alettua asiakas kertoi Hennalle olevansa osatyökykyinen. Hakusessa oli työ arkistointi-, asiakaspalvelu- tai aulapalvelutehtävistä.
Jari Ruotsalainen tuli valmennukseen realistisin, mutta toiveikkain mielin.
ーEihän tämä miun tilanne kovin häävi ole, mutta yritämmä kuitenki, muistelee Henna Jarin sanoneen.
Valmennuksen ja yhteistyön onnistumista tuki Jarin nöyrä ja positiivinen asenne tehdä töitä: osallistua palveluun, laatia työhakemuksia, lähettää sähköposteja työnantajille, soittaa hakemusten perään ja ennen kaikkea opetella paljon kaikkea uutta, mitä työnhakuun tänä päivänä liittyy. Jari ja Henna tapasivat Rovaniemellä melkein viikoittain. Henna auttoi asiakasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan sekä hakemaan omaan työkykyyn sopivaa työtä. Valmennuksessa iso merkitys ja onnistuminen oli myös tietoteknisten taitojen haltuun ottamisella. Tapaamisia pystyttiin järjestämään myöhemmin myös etänä.
Työnhaku on uuvuttavaa ja turhauttavaa. Työnhaku kuormittaa ja hallitsee siinä hetkessä koko elämää. Joskus on haasteellista pysyä periksiantamattomana ja positiivisena. Jaksaminen ja innostus ovat usein kiinni pienistä asioista.
ーHei Henna, Kyläniemi vastasi sähköpostiin, ettei juuri nyt ole työtä tarjolla, mutta laittaa hakemuksen talteen. Oli kuitenkin kiva saada elämäni ensimmäinen vastaus työhakemukseen! kertoo Jari lähettämässään viestissä.
Unelma toteutuu
Kompassi-valmennuksen päätyttyä Jarin valmennukselle haettiin jatkoa uudelleenpoluttamisen kautta ja hän jatkoi Hennan asiakkaana toisessa palvelussa. Jari oli ehtinyt olla yhden päivän Vahvana työhön -palvelussa, kun sai kutsun työhaastatteluun. Ja Jari sai työn! Uusi työ on Arktisen keskuksen virastotehtävissä. Työpaikka, onnistuminen, unelmien täyttymys, tulevaisuus. Niin paljon sisältyy asioita ja tunteita tilanteeseen, kun työnhakija saa työpaikan.
ーKyllä on mukava olla taas työelämässä kiinni, kommentoi Jari valmentajalleen töiden aloittamisen jälkeen.
Henna vieraili Jarin työpaikalla joulukuussa. Arktinen keskus on monitieteisen arktisen tutkimuksen ja tiedonvälityksen kansainvälinen keskus. Arktinen keskus sijaitsee Arktikum-talossa Ounasjoen rannalla. Keskus on erittäin kaunis ja viihtyisä. Työyhteisö on kansainvälinen, keskuksessa on paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jari kehuu työpaikkaa ja työkavereita. Henna tapasi myös Jarin työkaverin Pertin. Työkaverilta Jari saa kiitosta. Pertti kuvaa Jaria hyväksi työkaveriksi ja on kiitollinen siitä, että sai Jarin heille töihin. Vielä kerran, onnea Jari!
Työvoimapula-ammateiksi on määritelty tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön arviossa 48 ammattia, kun vuosi sitten vastaava luku oli 32 ja kaksi vuotta sitten 15. (Lähde: ELY-keskus)
Osa työnantajista on havahtunut tilanteeseen ja alkanut ratkoa työvoimapulaa rekrytoimalla itselleen työntekijöitä oppisopimuksella. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Siinä työnantaja kouluttaa itselleen uuden työntekijän tai jo olemassa olevaa työntekijää.
Työntekijä eli opiskelija voi tehdä oppisopimuksella koko tutkinnon, osatutkinnon tai osia useammasta eri tutkinnosta. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä määritellä mitä osaamista tarvitaan, minkä jälkeen oppilaitoksessa tehdään opintojen henkilökohtaistaminen opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Oppisopimuksella on mahdollista suorittaa mikä tahansa toisen asteen ammatillinen tutkinto. Se on joustava tapa rekrytoida ja opiskella. Opinnot voi aloittaa myös milloin tahansa eikä tarvitse odottaa jotakin tiettyä vuodenaikaa tai hakuaikaa. Oppisopimuksen kesto vaihtelee riippuen, mitä opiskellaan. Lyhimmillään kesto voi olla muutaman viikon mittainen.
Opiskelija saa palkkaa oppisopimuksen ajalta ja työnantaja voi saada osan palkkakustannuksista takaisin TE-hallinnon maksaman palkkatuen muodossa koko oppisopimuksen ajalta, mikäli työntekijä on ollut ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista työtön TE-toimiston tai työllisyydenhoidon kuntakokeilun asiakas ja palkkatukea on haettu ennen oppisopimuksen aloittamista. Lisäksi työnantajalle voidaan maksaa työpaikalla tapahtuvasta ohjaamisesta korvausta 1-250 euroa/kk.
Opiskelija suorittaa opintonsa pääosin työpaikalla työtä tehden, jossa hänellä on työnantajan nimeämä ohjaaja, joka perehdyttää ja opastaa häntä. Opintoihin sisältyy myös säännöllisiä oppilaitoksessa tai virtuaaliympäristössä toteutettavia teoriaosuuksia ja tehtäviä. Oppilaitos seuraa opintojen etenemistä ja pitää opintojen ajan yhteyttä sekä opiskelijaan että työnantajaan. Oppisopimustoimisto hoitaa hallinnolliset asiat ja maksaa esimerkiksi opintososiaaliset etuudet.
Arffman mukana pilotoimassa
Arffman on ELY:n ja TE-palveluiden kanssa mukana Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla työ- ja elinkeinoministeriön lanseeramassa Kohti oppisopimusta -pilotissa, jossa edistetään ja levitetään ajantasaista tietoutta oppisopimuksista ja sen suomista mahdollisuuksista sekä tuetaan oppisopimuksesta kiinnostuneiden polkua. Tule sinäkin osaksi oppisopimusverkostoa ja avaa tulevaisuuden ovia oppisopimuksella.
Olen Tiina, mustalla huumorilla varustettu mahdollistaja, uteliaasti uusiin tilanteisiin heittäytyjä, muutoksiin sopeutuja ja unelmien toteuttaja.
Olen identiteetiltäni myös paluumuuttaja, sillä olen asunut vuosia ulkomailla, pisimpään Sveitsissä, Hollannissa ja Italiassa. Tietty juurettomuus on elämässäni läsnä. Kun minulta kysytään mistä olen kotoisin, vastaan usein “en mistään”. Syntynyt olen kuitenkin Tukholman kupeessa Södertäljessä, oppivelvollisuuteni suoritin Lahdessa ja yliopisto-opintoihin päädyin Jyväskylään.
Ulkomailla huomasin evakkoperinnön olevan suhteellisen yleinen monien ulkosuomalaisten taustalla. Ehkä esivanhempiemme trauma kodin jättämisestä taakse on jättänyt sukupolviemme ketjuun paljon syvemmän vaikutuksen kuin osaamme ajatellakaan.
Avaa vähän ammatillista tarinaasi.
Haaveilin lukioaikana luovan alan opinnoista kuten arkkitehtuurista, vaatesuunnittelusta, tai mistä tahansa luovasta alasta missä kolmiulotteisesta hahmotuskyvystä, uuden luomisesta ja matemaattisesta ymmärryksestä olisi ollut etua.
Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen lähdin Italiaan, koska halusin imeä käsittämättömän kulttuurimaan luovaa ilmapiiriä ja ammentaa ideoita urasuunnitelmiini. Palattuani Suomeen olimme syöksymässä syvään lamaan, joten päästyäni pitkän matematiikan papereilla Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteelliseen tiedekunnan opiskelijaksi, valitsin sosiaalisesta paineesta turvallisimman koulutusvaihtoehdon. Kuulun toisin sanoen siihen ikäpolveen, jonka urasuunnitelmiin 90-luvun lama vaikutti vahvasti. Sama kohtalo on monilla nuorilla niin finanssikriisin, kuin nyt koronakriisin aikana.
Laman johdosta en pitänyt kiirettä valmistumisen kanssa, vaan opiskelin pääaineeni puu- ja paperikemian lisäksi kaikkea kiinnostavaa, kuten ympäristöjohtamista, -suojelua ja kieliä. Tällä hetkellä on erityisen kiinnostavaa seurata metsäteollisuussektorin vihertymistä ja alalle uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, kuten Spinnovaa.
Valmistuttuani 1998 pääsin heti töihin StoraEnson Kaukopään tehtaille osaamisen kehittämisen työtehtäviin. Se oli tärkeä merkkipaalu urani suunnan muotoutumisessa. Esimieheni näki vahvuuteni ja antoi minulle selkeän vision ja täysin vapaat kädet toteuttaa koko tehtaan kattavan oppimissisällön haluamallani tavalla. Pääsin tekemään luovaa työtä, verkostoitumaan, selvittämään, tutkimaan, kartoittamaan ja toteuttamaan sieluni kyllyydestä!
Kun seuraavassa tehtävässäni Kirkniemen paperitehtaan ammattitutkintolaisten parissa kehoitettiin hankkimaan ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys, huomasin suorittavani työn ohessa sen lisäksi myös näyttötutkintomestarin pätevyyden. Lisäksi olin hankkiutunut Helsingin teknilliseen yliopistoon (nyk Aalto yliopisto) it-alan muuntokoulutettavaksi. Ei minusta koodaria tullut, sen sijaan uppouduin opiskelemaan hetkeksi työpsykologiaa alan johtavien tutkijoiden innoittamana. Mm ketterän oppimisen termin lanseerannut Leenamaija Otala teki jo silloin vuosituhannen vaihteessa minuun suuren vaikutuksen ajatuksillaan osaamisen kehittämisestä työn ohessa.
Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut?
Vahvuuteni ovat oma-aloitteisessa ja kehittämään pyrkivässä työskentelyssä. Olen utelias ja intohimoinen uuden oppija ja tarinoiden metsästäjä. Haluan nähdä metsän puilta, hahmottaa suuria linjoja.
Väitän minulta löytyvän myös systeemistä hahmotuskykyä. Koen olevani yhteyttäjä, niin kuin Perttu Pölönen kirjassaan ”Tulevaisuuden identiteetit” määrittelee ihmisen, joka ymmärtää syy-seuraus suhteet. Jos jokin asia jumittaa ihmisellä, työprosessissa tai laitteella, haluan ottaa selvää taustoista. On turha puskea väkisin käärmettä piippuun, jos ei tiedä tarpeeksi taustoja, tai hahmota prosessin heikkoja nivelkohtia. Haluan kartoittaa mikä osa systeemistä ei toimi ja pureutua korjaamaan se. Valmennustyön näkökulmasta esimerkkinä vaikkapa mielenterveysongelmista kärsivä työnhakija-asiakas. Jos valmennettava ei ole terveydentilaltaan sellaisessa kunnossa, että kykenisi töitä hakemaan, tai saamansa työpaikkaansa pitämään, pitää ensin pyrkiä hoitamaan terveysasiat kuntoon.
Monissa palautteissani ja suosituksissani on mainittu myös sanat välitön ja rohkea. Uskon niiden näkyvän pelottomuudessani ottaa kontaktia uusiin ihmisiin, eli verkostoitumiskyvyssäni. En osaa ajatella, että olisin jotenkin vähäpätöisempi kuin joku hierarkisesti korkeammalla pallilla istuva henkilö (liekö karjalalaisperimällä tähän vaikutusta). Jos johtaja haluaa istua norsunluutornissa, kertoo se enemmän hänestä kuin muista.
Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?
Vahvuuteni ovat selvinneet minulle vuosien varrella erilaisia asioita kokeilemalla ja omaa toimintaani reflektoimalla. Esimerkiksi opiskeluaikoina hankkiuduin kolmeen otteeseen ulkomaille työharjoitteluun – kahdesti Italiaan ja kerran Tsekkeihin. Halusin hypätä tavallaan yhä uudestaan ja uudestaan tuntemattomaan ja katsoa mitä tapahtuu. Ne reissut opettivat paljon, eniten omista vahvuuksistani. Uskon resilienssitasoni olevan tavanomaista vahvempi. On sitä sen verran elämän varrella testattu.
Olen käynyt lukuisia kertoja myös työnhakuun liittyvissä henkilöarviointitesteissä. Erityisesti eräs rekrytointipsykologi avasi silmäni. Kysyin häneltä palautetta, tultuani hylätyksi eräässä hakuprosessissa. Hän antoi minulle ammattilaisena ehkä parhaat neuvot urani kannalta. Hän valaisi minulle tien uusille urille, samoin kuin oli tehnyt ensimmäinen esimieheni StoraEnsollakin. Heidän molempien mukaan minun kannatti hankkiutua asiantuntijatehtäviin, missä pääsen kehittämään, ideoimaan ja vaikuttamaan asioihin. Liiallinen kontrolli ja ylhäältä päin annetut tehtävät ja rutiinit ovat myrkkyä, sen sijaan vapaus tuo mukanaan vahvan vastuunkannon. Uskon olevani siinä tehtävässä parhaillaan.
Mielenkiintoni ja motivaationi pysyvät yllä kun ympäristö ja tehtävät kehittyvät sopivalla tahdilla. Arffman on ensimmäinen pidempi työsuhteeni. Osasyynä varmastikin se, että tällä alalla ei totisesti pääse kyllästymään. Toki meilläkin on rutiinitehtäviä, mutta on pitkälti itsestä kiinni, että työtehtävät pysyvät mielekkäinä ja mielenkiintoisina. Joka päivä voi oppia uutta, jos sen vain osaa ottaa vastaan.
Nykyisen tehtäväni luonne on hyvin pirstaleinen auttaessani valmentajakollegoitani tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Valmennettavia tavataan verkossa, ja vaikka näin tehtiin monissa palveluissamme jo ennen koronaa, ovat määrät ja valmennuksen vaikuttavuutta edistävät työkalut ja -alustat nyt aivan eri luokkaa. Normaalin valmennustyön lisäksi valmentajan pitää hallita työkalut – kuten ForeAmmatti ja olla niissä asiakkaan lähin it-tuki ja -turva. Moni valmennettava on tehnyt huikean digiloikan korona-aikana. Tässä loikassa on valmentajillamme ollut suuri rooli.
Suosin visuaalisia työkaluja, jotka auttavat prosessimaisessa ajattelussa. Tästä syystä työkalupakkini ehdoton suosikki on Lootuskukka. Sitä käytetään perinteisesti ideointityöpajoissa mm. palvelumuotoilussa, mutta olen tuonut sen osaksi oman osaamisen tunnistamista. Toki joillekin asiakkaille matriisitaulukko on enemmän mieleen, mutta siinäkin lootuskukkaa kannattaa käyttää alkuun ajattelun aktivoinnin välineenä:
Lootuskukka -menetelmää käytetään ideointityöpajoissa, mistä olen ottanut sen osaksi osaamisen tunnistamisen valmennuksiani. Erityisen hyvin menetelmä toimii ryhmätyöskentelyssä, mutta auttaa tuottamaan sisältöä jonkin aiheen ympärille myös yksin työskenneltäessä.
Ota nippu erivärisiä post-it lappuja
Laita yhteen niistä jokin osaamisen alue, esimerkkinä tässä it-taidot.
Tuota sen ympärille mahdollisimman spontaanisti konkreettisia osaamisia. Pyri saamaan kaikki 9 ”terälehteä” täytettyä. Esim Sosiaaliseen mediaan liittyvä osaaminen, Raportointijärjestelmiin liittyvä osaaminen, jne…
Syvennä kutakin ”terälehteä” aloittamalla sen ympärille uusi lootuskukka.
Jatka samalla menettelytavalla, kunnes olet tyytyväinen. Usein lootuskukan jättämäinen esille ja siihen säännöllinen palaaminen saa aivosi tuottamaan lisää sisältöä. Älä siis jätä työskentelyä yhteen kertaan. Myös kollegan ottaminen mukaan pohdintaan tuottaa varmasti lisää ”terälehtiä”.
Lisäksi alla kysymyksiä, joilla pyrin auttamaan asiakasta avaamaan omaa osaamistaan:
Mikä taito on auttanut sinua eniten eteenpäin työelämässä?
Missä asioissa sinulta kysytään eniten apua?
Minkä asioiden parissa työn tekeminen ei tunnu välttämättä työltä?
Olen Susanna Honko ja toimin uravalmentajana Arffmanilla.
Avaa vähän ammatillista tarinaasi.
Minulla on ammatillisen opinto-ohjaajan pätevyys, DI tutkinto, ammatillisen opettajan opinnot ja myös vanha opistotasoinen insinöörin tutkinto. Opintoja on paljon, olen vuorotellen opiskellut tekniikkaa ja pedagogiikkaa.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hylkäsin kaikki aikaisemmat suunnitelmani jatko-opinnoista ja olin hetken vailla suuntaa. Tekniikan opintoihin ajauduin ihan sen perusteella, että haku oli sopivasti kesällä ja opinnot tarjolla kotikaupungissa. Pitkän matematiikan avulla opiskelupaikan myös sai helposti. Eli kyseessä oli nopea ja helppo ratkaisu, kun syksyksi ei ollut muita suunnitelmia.
Muut opinnot olen suunnitellut jo loogisemmin, kiinnostus pedagogiikkaan vahvistui jo teollisuudessa ollessani ja tein opintoja ensin avoimen yliopiston puolella. Ammatillisen opettajan opintoihin hakeuduin samalla kun tein opetussijaisuuksia. Opetustyössä taas heräsi kiinnostus kartuttaa omaa osaamista vielä lisää ja mahdollisuus DI-tutkinnon suorittamiseen tuli sopivasti kohdalle. Sain tutkinnon valmiiksi ripeällä aikataululla ja sen jälkeen pidin opiskelusta 10 vuotta taukoa. Elämässäni oli ihan vaan töitä, lapsiperheen arkea ja harrastuksia. Mutta 2014 aloitin hyvin motivoituneena opo-opinnot, minua kiinnosti erityisesti aikuisten uraohjaus. Sillä tiellä olen edelleen.
Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut?
Omassa työssä tarpeellisia vahvuuksia ovat esimerkiksi kyky keskittyä asiakkaan tilanteeseen ja halu auttaa asiakasta tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan. Yksi vahvuuteni on uteliaisuus, joka näkyy innokkuutena uuden tiedon ja uusien näkökulmien etsimiseen. Palautteissa mainitaan usein myös ystävällisyys, sitkeys ja loogisuus. Ja tietysti ongelmanratkaisu on minulle mieluisaa, ja olenkin siinä melko taitava.
Asiakkailta ja työkavereilta saatu palaute on ollut tärkeää vahvuuksien tunnistamisessa. Joitakin vahvuuksia ja myös kehittämistarpeita tunnistan kyllä itsearvioinnin kautta, mutta analysointiin tarvitaan usein ulkopuolelta tuleva “pakko”, eli esim opintoihin liittyvä harjoitus tms.
Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?
Ehkäpä aikuiseksi kasvaminen on ollut se isoin asia. Omia vahvuuksiani olen joutunut analysoimaan erilaisiin esittelyteksteihin, opintojen harjoitustehtäviin sekä työnhaun dokumentteihin. On myös tärkeää tunnistaa, millaisessa työssä viihtyy. Purkamalla omaa työnkuvaa pienemmiksi paloiksi, löytää samalla niitä omia vahvuuksiakin.
Vapaan keskustelun kautta saan jo paljon selville. Lisäksi käytän paljon tarkentavia kysymyksiä. Asiakkaan CV antaa paljon tietoa, myös rivien välistä tulkittuna. Näistäkin kyselen vielä lisätietoja, sekä suorien että avoimien kysymysten avulla. Työhön liittyvä substanssiosaaminen löytyykin melko helpolla, mutta uusia näkökulmia saa esim työpaikkailmoituksista sekä Foreammatin kuvauksista. Välillä käytössä on myös persoonallisuustestit, joita kannattaa kyllä pohjustaa. Myös vapaa-ajan toiminta ja harrastukset kannattaa ottaa mukaan keskusteluun, erityisesti henkilön rooli harrastusyhteisössä kiinnostaa. Omien vahvuuksien ja osaamisen reflektointi on työlästä, mutta vain sillä tavalla saa nostettua aitoja valtteja hakudokumentteihin.
Olen Kirsi, nykyinen oululainen ja arffmanilainen. Ouluun ja Arffmanille olen päätynyt muutamien mutkien kautta. Luonnehtisin itseäni innostujana, sosiaalisena sopeutujana ja verkostoitujana sekä aktiivisena persoonana, joka viihtyy niin työssä kuin vapaalla monipuolisissa vuorovaikutusta, osallisuutta ja ideointia sisältävissä toiminnoissa.
Avaa vähän ammatillista tarinaasi.
Olen opiskellut kuntoutusalaa sekä kasvatustieteitä. Osin kyse on ollut valinnasta, osin sattumasta. Alun perin nuorempana olisin halunnut liikunnanohjaajaksi, mutta niihin opintoihin en tullut valituksi. Välivuoden vietin opiskellen kieliä ja matkailua ruotsinkielisessä kansanopistossa. Päädyin hakemaan ammattikorkeaan, kuntoutuksen koulutusohjelmaan, josta olin kuullut tuttavan kautta. Tuolloin en ollut edes ihan varma, mihin olen hakemassa, kuntoutuksen liitin enemmän fyysiseen kuntoutukseen vaikka koulutusohjelma on huomattavasti laajempi. Päädyin opiskelemaan Jyväskylään ja jo opintojen alussa kävi selväksi, että kuntoutuksen ammatillinen ja sosiaalinen painotus resonoivat eniten omien kiinnostuksen kohteiden kanssa.
Opintojen jälkeen työllistyin suoraan omaa osaamista vastaaviin tehtäviin, työpaja- ja työhönvalmennuskentälle. Olin samalla työnantajalla pitkään. Toimin työpajaohjaajana, vastaavana ohjaajana työpajalla, yksilövalmentajana, ryhmänohjaajana ja viimeisinä vuosina johtavana yksilövalmentajana, jolloin työnkuvaani sisältyi kuntoutus- ja valmennuspalveluiden kehittäminen, organisointi, koordinointi, verkostoyhteistyö, esimies- ja johtoryhmätyöskentely sekä tietysti myös yksilö- ja ryhmänohjaus eli asiakastyö.
Olen aina ollut kiinnostunut laaja-alaisesti erilaisista asioista, ja aloin työn ohella opiskella myös avoimessa yliopistossa kasvatuspsykologiaa, myöhemmin kasvatus- ja kuntoutustieteitä. Parin vuoden avoimen opintojen jälkeen hain tutkinto-opiskelijaksi, pääaineena kasvatustiede. Olin opintojen aikana pari vuotta opintovapaalla, kuitenkin samalla osa-aikaisesti töissä, tämä ratkaisu sopi omaan tilanteeseeni hyvin. Lopun opiskeluajan olin kokoaikaisesti töissä, suorittaen samalla tutkinnon loppuun ja opiskelin siinä rinnalla opettajan pedagogiset opinnot. Kasvatustieteen opintojen koen laajentaneen käsitystäni etenkin aikuisista oppijoina ja toimijoina, ja antaneen laajempaa perspektiiviä omaan työhöni.
Mitkä ovat sinun omat vahvuutesi ja kuinka olet ne tunnistanut?
Omat vahvuuteni liittyvät palvelujärjestelmätuntemukseen, etenkin työhönvalmennuksen sekä ammatillisten kuntoutuksen osalta. Samoin koen vahvuudekseni osaamisen hahmottamisen laaja-alaisesti. Koen olevani innostuva ja innostava persoona, joka ei anna helposti periksi ja pyrkii näkemään erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.
Vahvuuksiani ovat myös tiedon nopea haku ja haltuunotto, valmius lähteä kokeilemaan uutta sekä verkostoituminen. Olen asunut ja työskennellyt monella eri alueella, ja tämä on edellyttänyt nopeaa oppimista, oman arjen ja kontaktiverkoston aktiivista rakentamista sekä vahvaa itseohjautuvuutta.
Minkälaisen prosessin olet käynyt läpi löytääksesi omat vahvuutesi?
Vahvuuteni ovat peräisin opintojen sekä työkokemuksen kautta, liittyen kuntoutus- ja kasvatustieteen opintoihin sekä työhönkuntoutuksen ja työhönvalmennuksen kentällä. Lisäksi vapaa-ajan toiminnot ovat tuoneet erinäistä osaamista ja varmuutta, muun muassa ohjaustoimintaan ja verkostoitumiseen liittyen.
Omaa ajattelua on avannut reilun parin vuoden työskentely ulkomailla matkailun tehtävissä. Opin, miten laajasti omaa osaamista voi vahvistaa ja hyödyntää. Matkailun työt päättyivät keväällä 2020 koronan myötä ja olin pitkästä aikaa tilanteessa, jossa piti ottaa omat opit käyttöön – liittyen osaamisen tunnistamiseen, muutokseen ja sopeutumiseen, vaihtoehtojen pohdintaan ja työnhakuun. Koin haluavani hyödyntää olemassa olevaa osaamista sekä myös vahvistaa sitä. Tästä syystä hakeuduin työhönvalmennuksen tehtäviin valtakunnalliseen yritykseen, jonka tiesin toimivan laajasti ympäri Suomen, tuottavan erilaisia palveluita eri kohderyhmille ja mahdollistavan oman osaamisen kehittämisen.
Keskustelu on ydinosassa osaamisen sanoittamisessa. Jokaisella meistä on enemmän osaamista kuin osaamme ensinäkemällä hahmottaa. Osaamista voi lähteä konkretisoimaan listaamalla erilaiset roolit, vastuut, ja tehtävät joissa on toiminut – niin työssä, opinnoissa kuin esim. vapaa-ajalla ja pyrkiä purkamaan mahdollisimman pieniin sanoitettuihin palasiin. Niitä voi sitten lähteä yhdistelemään sekä pohtimaan, mitä osaamisella voi tehdä, miten sitä voisi hyödyntää – tai myös vahvistaa. Kysymysten kysyminen ja asioiden konkretisoiminen esimerkkien kautta ovat joitain keinoja.
Lisäksi apuna voi olla osaamisen sanoittamiseen liittyviä ohjelmia/sivustoja, kuten ForeAmmatti tai osaan.fi. Joskus myös työpaikkailmoitukset voivat toimia osaamisen konkretisoijina ja peilauspintana, samoin keskustelu muiden kanssa ja esimerkiksi oman alan toimijoiden seuraaminen ja alan osaamistermistön läpikäynti. Urasuunnittelussa osaamisen pohjalta voi miettiä, millaisiin tehtäviin, mille toimintakentälle hakeutua tai miten osaamista voisi vahvistaa.
Nyt sen voi jo tunnustaa. Miina Kakko toivoi salaa, että opettajaopintojen aikana tulisi mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelu verkossa. Sitten tuli korona. Sen jälkeen Jyväskylässä suomen kielen opettajiksi opiskelevien luona kävi Arffmanin entinen verkko-opettaja, nykyisin Turun yliopistossa verkko-opetusta ja -oppimista tutkiva Anita Hartikainen. Hän muistutti, että peruskoulun ja lukion lisäksi on sekin vaihtoehto, että opettaa aikuisia verkossa.
Nyt Miina Kakko on juuri lopettanut opetusharjoittelunsa Arffmanin Verkkokotossa. Toive siis toteutui, ja Miina Kakko on näkemyksellisen verkko-opetuskokemuksen verran etulyöntiasemassa tulevaisuuden työmarkkinoilla.
— Onhan se aika vaativaa, kun on hallittava sekä tietokoneen näyttö että oma opetuspuhe samaan aikaan. Lisäksi on huomioitava opiskelijat. Puhetta pitää verkossa myös havainnollistaa kirjoittamalla se tekstiksi näytölle, Miina Kakko kertoo.
Turun yliopistossa suomen kieltä pääaineenaan opiskeleva Ida Laakso on opintojensa syventävässä vaiheessa ja suorittaa harjoitteluaan niin ikään Verkkokotossa. Ensin jännitti kauheasti. Zoomin täydeltä vieraita ihmisiä odottamassa opetusta. Oma pää pyörällä pedagogisista ihanteista, ja vielä nämä näytöt ja hiiret ja linkit ja ikkunat ja tietenkin huolellisesti valmisteltu oppitunti.
— Onnellisin ja kiitollisin olen siitä, että olen oppinut luottamaan itseeni. Olen myös ymmärtänyt, kuinka kilpailutettu kotokoulutus on alana ja miten kilpailutus vaikuttaa, Ida Laakso pohtii.
Verkossa vähemmän on enemmän
Opettajaopiskelijan huolellisten ja aikaa vieneiden tuntisuunnitelmien keskelle kiilaa ohjaava verkkokouluttaja Samu Heikinmatti ja sanoo, että verkossa vähemmän on enemmän.
— Kohtaaminen on tärkeämpää kuin valtava tehtäväarsenaali. Itse suosin käänteistä opetusta, sillä se jättää enemmän aikaa keskustelulle webinaarin aikana.
Kohtaaminen onnistuu, kun opettaja on aidosti läsnä ja kuuntelee aktiivisesti, antaa tilaa oppia ja huomaa hyvän. Eikä tämän sössimiseen verkkoa tarvita, senhän voi tehdä luokassakin.
— Eniten olen yllättynyt siitä, miten hyvin vuorovaikutus verkossa toimii ja että jo muutamassakin päivässä tulee opiskelijoiden kanssa tutuiksi, Miina Kakko pohtii ja mainitsee vielä, että kyllä vähän ikävä taitaa tulla niin opetusharjoittelua kuin opiskelijoitakin.
Osaksi yhteisöä ja luovaksi ongelmanratkaisijaksi
Miina Kakon oman opettajan, lehtori Eija Aallon mielestä hyvä opetusharjoittelupaikka on sellainen, jossa opiskelija pääsee osaksi yhteisöä ja jossa pääsee tekemään työtä monipuolisesti yhdessä ohjaajan kanssa.
— Opetusharjoittelun ei soisi olevan vain perinteen siirtämistä vaan oman pedagogisen ajattelun luomista, ongelmanratkaisua ja ajankohtaisten pedagogisten kysymysten pohtimista. Pelkkä perustuntien mallin omaksuminen ja oppituntien seuraaminen vierestä ei riitä vaan opettajaharjoittelijoiden olisi hyvä päästä mukaan opetuksen kehittämiseen, Eija Aalto sanoo.
Aalto on ollut Arffmaniin opetusharjoittelupaikkana tyytyväinen. Opettajankoulutuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää, että opetusharjoittelupaikka on ja pysyy vaikka koronatilanne taas muuttuisikin.
— Te olette opettaneet verkossa pitkään ja hioneet toimivan konseptin. Opiskelijoilta olen kuullut, että vuorovaikutus heidän kanssaan on kohdallaan.
Erityisesti Eija Aallon mieleen on se, että opetusharjoittelijoiden opetus ei ole sirpaloitunut yksittäisiksi näytetunneiksi vaan he ovat päässeet harjoittelemaan jatkumoa. On ihan eri asia opettaa kolmena päivänä peräkkäin kuin tunti silloin, toinen tällöin.
Verkko ei ole simuloitu versio luokasta
Pelkkä luokkaopetuksen ja sen käytänteiden siirtäminen verkkoon ei toimi. Verkko-opetuksen keinot voi kyllä siirtää luokkaan, mutta luokkaa ei voi siirtää verkkoon. Verkon pitää tuoda lisäarvoa, ei olla redusoitu ja simuloitu versio luokkaopetuksesta
— Oppimisympäristön ei pitäisi kaventaa oppimista vaan päinvastoin laventaa sitä. Haaste on, miten me saamme kielenoppijat tarttumaan kielellisiin tarjoumiin ja toimimaan kielen kanssa itse.
Koronan edessä koko opetuksen kenttä on joutunut sopeutumaan ja oppimaan uutta.
— Millaisia oppimisalustoja käytämme, että opetus osallistaisi opiskelijoita ja antaisi heille vahvan toimijaroolin?Omassa opetuksessani yliopisto-opiskelijoiden kanssa olen ollut yllättynyt siitä, että verkko-opetuksessa on mahdollista tuottaa jopa intensiivisempää vuorovaikutusta kuin luokkaopetuksessa. Olen käynyt verkossa eri aiheiden äärellä valtavan rikkaita keskusteluja, Eija Aalto pohtii.
Susanna Honko, valmentaja
