Avainsana: työelämä

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 
Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

 
Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti. 

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo. 

 
Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa. 

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti. 

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä! 

 
Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin 

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä. 

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin. 

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki. 

 
Verkkokoton tiimi 2024 (1)

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen 

Arffmanilta tukea kansainvälisten osaajien rekrytoimiseen

Kansainvälisten osaajien rekrytoiminen on ajankohtaista monissa yrityksissä, ja siksi Arffman on kehittänyt useita eri koulutuksia ja valmennuksia tukemaan yrityksiä siinä. Koulutuksia voi ostaa niin ELY-keskukset, työllisyyden kuntakokeilut kuin yritykset itsekin.

 
Kielikoulutuksia työpaikoille


Arffmanin Suomi-hubissa voi opiskella suomen ja ruotsin kieltä alkeista lähtien etäkoulutuksena riippumatta asuinpaikasta. Funktionaalinen opetustapamme rohkaisee osallistujia keskustelemaan ja käyttämään jo opittua kielitaitoa aktiivisesti. Tämä kielikoulutus sopii erinomaisesti myös heille, jotka ovat opiskelleet suomen kieltä ennenkin, koska opetusta järjestetään edistyneemmillekin. 

Koulutusta voidaan toteuttaa lisäksi alakohtaisesti, mikäli yritykseen on tulossa useita kv-osaajia yhtä aikaa. Arffmanilla on runsaasti kokemusta muun muassa filippiiniläisten hoitoalan ammattilaisten ryhmien kielikoulutuksista, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. 

Monet yritykset katsovat järkeväksi opettaa esihenkilöille ja työyhteisöille englantia, jotta uuden työntekijän vastaanottaminen sujuisi mutkattomammin. Myös tässä voimme auttaa. Lähes kaikilla suomalaisilla on vähintään peruskouluenglanti kielitaidon pohjana, ja Arffmanin keskustelutaitoihin painottuvalla opetuksella passiivinen kielitaito saadaan aktivoitua samalla kun opitaan työssä tarvittavaa täsmäsanastoa.


Lähtömaakoulutus ja työyhteisövalmennus


Arffman tarjoaa myös lähtömaakoulutusta kansainvälisten rekrytointien tueksi. Lähtömaakoulutus valmistaa maahanmuuttajia siirtymään toiseen maahan asumaan ja työskentelemään. Ohjelma voi sisältää kielenopetuksen lisäksi monenlaisia elementtejä, kuten kulttuurituntemusta, työelämätaitoja ja muuta tarpeellista tietoa, joka auttaa maahanmuuttajia integroitumaan uuteen yhteiskuntaan.

Voimme auttaa myös työyhteisöjä valmistautumaan uusin kansainvälisten osaajien vastaanottamiseen. Työyhteisövalmennus auttaa organisaatioita ottamaan huomioon erilaisuuden ja integroimaan monimuotoisuutta työyhteisöön. Se tarjoaa käytännön työkaluja ja resursseja tähän tarkoitukseen. Tämä valmennus keskittyy valmistamaan työntekijöitä ja johtoa monikulttuurisen työympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämä on tärkeää, koska eri kulttuureissa on toisistaan poikkeavia tapoja työskennellä ja kommunikoida, ja valmennuksen avulla pystytään vähentämään kaikkia kuormittavia väärinkäsityksiä. 

Näissä koulutuksissa suurin tilaajamme on ollut julkinen sektori, joka on ostanut koulutuksia sote-alan yksiköitä varten, ja kokemukset ovat olleet erinomaisia.


Monipuoliset palvelukokonaisuudet


Tarjoamme myös yhdessä Baronan ja Finland Relocation Servicesin kanssa pakettia, joka kattaa kansainvälisen rekrytoinnin, asettautumispalvelut sekä lähtömaa- ja työyhteisövalmennukset. Baronan palvelun avulla yrityksen ei tarvitse itse osata palkata ulkomailta. Finland Relocation Servicen asettautumispalvelut voivat sisältää avun muun muassa viranomaisten kanssa asioimiseen, asunnon, koulun ja päivähoitopaikkojen löytymiseen sekä pankkitilien ja puhelinliittymien avaamiseen. Pystymme näin yhdessä auttamaan yrityksiä monissa eri kansainväliseen rekrytointiin liittyvässä haasteessa.

Lisätietoja antaa:

Alisa Alanen
Myyntipäällikkö
+358 44 751 3877
alisa.alanen@edu.arffman.fi

Lisää luovuutta työelämään – miten ja miksi?

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti juuri eräässä artikkelissaan, että 70 prosenttia työnantajista sanoo luovan ajattelun olevan vuoden 2024 halutuin taito. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten tätä taitoa voi harjoittaa työyhteisössä?

Hyvin usein liitämme luovuuden taiteelliseen tekemiseen, mutta se on paljon muutakin. Luovuus on kykyä kyseenalaistaa vanhoja malleja, nähdä erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilla rohkeasti uutta. Se on yksinkertaisuudessaan halua tehdä asiat paremmin. Luovuutta voi ajatella ikäänkuin lihaksena: mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä vahvempi siitä tulee. Jos toimimme automaattisesti aina saman kaavan mukaan, luovuuden lihaksemme jää käyttämättä ja surkastuu.

Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova, sehän on oikeastaan elämämme perusta – opimme jo pienestä pitäen luovimaan tavallamme maailmassa. Usein luovuutta kuitenkin rajoittavat erilaiset tekijät, kuten epäonnistumisen ja häpeän pelko. Luovuutta ei myöskään voi pakottaa tai hallita. Miten sitten luovuuteen voi vaikuttaa?

Luovuus kukoistaa turvallisessa ja sallivassa ympäristössä, jossa otetaan huomioon myös yhteisön hyvinvointi. Stressi, painostava ilmapiiri ja tiukka kontrolli ovat puolestaan varmoja luovuuden kuristajia. Niinpä esimerkiksi työpaikan ilmapiirillä ja asenteilla on suuri vaikutus siihen, kuinka rohkeasti uskalletaan ideoida, kehittää ja kokeilla. 


Näillä vinkeillä voit antaa työyhteisössä lisää tilaa luovuudelle:

  1. Luokaa salliva kokeilukulttuuri ja rohkaiskaa työntekijöitä kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja ideoita, vaikka ne eivät aina olisikaan käyttökelpoisia. Epäonnistumisetkin opettavat aina jotain arvokasta. Mitään uutta ei ikinä synny jos emme uskalla kokeilla!
  1. Antakaa aikaa ja tilaa luovuudelle. Järjestäkää luovaa ajattelua tukevia aktiviteetteja tai luovuustaukoja. Aivomme työstävät alitajunnassa tietoa lepotilassakin, usein siis pieni rentoutushetki tai kävelylenkki saattavat toimia jopa tehokkaammin kuin aktiivinen ratkaisun pohtiminen.
  1. Muistakaa positiivisen palautteen voima! Myönteinen palaute voi lisätä työntekijän ja yhteisön motivaatiota sekä kannustaa kehittämään taitoja. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus lisäävät usein myös työhyvinvointia.
  1. Arvostakaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Jokaisella on omanlainen tapa ajatella ja käyttää luovaa potentiaaliaan. Se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi kaikille. Kun työntekijöiden erilaisuus otetaan huomioon, mahdollistaa se monipuolisempia ideoita ja ratkaisuja.

Luovuus on parhaimmillaan sitä, että pidämme mielemme joustavina ja avoinna uudelle tuntemattomalle. Uskalletaan siis rohkeammin luottaa toisiimme ja kokeilla yhdessä!

Teksti: Emilia Haljala, luovuus- ja työelämävalmentaja