Avainsana: #arffman

Kasvokkain ja verkossa: Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Arffman tarjoaa perinteisten kotoutumiskoulutusten lisäksi kotoutumiskoulutuksia, jotka järjestetään verkossa. Verkkokotossa opiskelu on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Päivittäiset oppitunnit järjestetään videotapaamisina, ja lisäksi ryhmällä on keskustelukanava ja kurssin kotisivut internetissä. Mikäli opiskelijoilla ei ole omaa tietokonetta, Arffman lainaa tietokoneen kurssin ajaksi. Kotoutumisen ja kielitaidon lisäksi kotoutujan digitaidot kehittyvät huimasti.

Vaikka Verkkokoton opetus tapahtuu pääosin verkossa, pidämme kasvokkaisia tapaamisia erittäin tärkeinä. Sekä opettajat että kotoutujat työskentelevät pääsääntöisesti kotoa käsin, mutta järjestämme lähitapaamisia erityisesti kurssin alussa ja lopussa. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä kurssin sujuvan alun ja kunkin osallistujan paikalliseen lähiympäristöön tutustumisen kannalta.

Tutustu Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 
Kenelle verkkokotoutumiskoulutus sopii?

Syitä kotoutumiskoulutuksen hankintaan etänä voi olla useita. “Tällä hetkellä meillä rullaa kahdenlaisia verkkokoulutuksia: Asiantuntijaryhmien opiskelijoilla on taustalla korkeakouluopintoja ja he suuntaavat asiantuntijatehtäviin myös Suomessa. Opiskelu yhdessä muiden korkeasti koulutettujen kanssa verkossa on monen mielestä mielekkäämpää kuin lähiopiskelu perusryhmässä”, kertoo Arffmanin Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

“Niin sanotut alueelliset koulutukset keräävät taas osallistujia useilta pieniltä paikkakunnilta, joiden lähialueilla ei ole tarpeeksi kotoutujia luokkaryhmän muodostamiseen. Heidän jatkopolkunsa ovat moninaisemmat”, Atkinson jatkaa.

 
Kotoutumiskoulutus alkaa kasvokkaisella tapaamisella

Verkkokotoutumiskoulutus aloitetaan orientaatioviikolla, jolloin verkko-opiskelun pohjaksi järjestetään lähitapaamisia. Vastuukouluttaja kiertää orientaatioviikolla eri paikkakunnilla tapaamassa opiskelijoita samalla kun toinen kouluttaja pitää oppitunteja verkossa.

Orientaatioviikon tapaamispaikat ja paikkakunnat valitaan opiskelijoiden asuinpaikkojen mukaan. Suurten kaupunkien lähellä asuvat opiskelijat kokoontuvat yhteen aloitustapaamiseen, ja sen lisäksi kouluttaja kiertää pienemmillä paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni opiskelija saa ohjausta kädestä pitäen.

Verkkokouluttaja Vilja Välimäki on juuri aloittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen alueellisen koulutuksen, jossa opiskelee 20 kotoutujaa. “Tällä kertaa Tampereen ja Oulun kotoutujien tapaamisten lisäksi vierailin itse Ikaalisissa ja Nivalassa. Lisäksi minua aloituksessa avustaneet kouluttajat vierailivat Kuusamossa, Ruovedellä ja Virroilla tapaamassa siellä asuvia opiskelijoita”, Välimäki kertoo.

Jo orientaatioviikolla tarvitaan verkko-opettajan monipuolista osaamista monella tavalla. Mukana on kouluttajan ja opiskelijoiden kaikki kielitaito ja lisäksi pantomiimi ja käännössovellukset selvittävät ongelmia livenä varsin tehokkaasti. 

“Joidenkin opiskelijoiden kanssa voi alussa kommunikoida englanniksi, jolloin voin heti alkaa ohjata korkeakoulutettuja opiskelijoita esimerkiksi tutkinnon rinnastamisen kysymyksissä. Joidenkin kanssa taas harjoitellaan ilman yhteistä kieltä sitä, miten tietokone käynnistetään ja ja videoyhteys oppitunnille avataan”, Välimäki sanoo. 

 
Digitaidot ovat tärkeitä kotoutumisessa

Lähitapaamisten tarkoitus on luoda opiskelijalle vahva pohja tulevaa opiskelua varten. Orientaatiotapaamisen merkitys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden digitaidot ovat koulutuksen alussa heikot. “On helpompi neuvoa kädestä pitäen ‘klikkaa tästä’, kuin tehdä sama videoyhteydellä”, Vilja Välimäki toteaa. 

Alkukankeuksien jälkeen verkko-opiskelu hyödyttää kuitenkin usein eniten juuri niitä, joille se on aluksi vaikeinta. Suomi on digitaalinen yhteiskunta, ja kotoutumiskoulutuksen yhdeksän kuukautta on hyvä digitaitojen tehokurssi. Verkkokurssin taidot hyödyttävät opiskelijaa itseään tulevaisuudessa rutkasti. 

Orientaatiotapaamisten sisällöt räätälöidään ryhmäkohtaisesti digitaidoista ohjaukseen, mutta yhtä kaikki ne luovat pohjan luottamuksen rakentumiselle ja hyvälle opiskelulle yhteisessä ryhmässä. Seuraavan kerran tavataankin jo sujuvasti verkossa videoyhteyden ja chatin välityksellä! 

 
Lähitapaamisissa tutustutaan paikallisiin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin 

Ohjaus verkkokursseilla on aina yksilöllistä ja paikallista: Mitä opiskelumahdollisuuksia juuri tällä paikkakunnalla on? Mitä yrityksiä ja työnantajia on opiskelijan lähellä? Lähitapaamiset antavat arvokasta tietoa myös kouluttajalle, kun hän pääsee näkemään jo koulutuksen alussa, millaisella paikkakunnalla opiskelija asuu ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen ylipäänsä. 

Verkkokoulutuksen aikana kouluttaja tapaa opiskelijan myös kahden kesken, kun hän vierailee kurssin loppupuolella työssäoppimispaikoissa. Samassa yhteydessä myös jatkosuunnitelman teko on usein ajankohtaista. Nämä tapaamiset tarjoavat verkostoitumismahdollisuuksia niin opiskelijalle, kouluttajalle kuin paikkakunnan työnantajillekin. 

“Kouluttajalle lähitapaamiset ovat yksilöllisen ohjauksen kannalta arvokkaita kohtaamisia ja tuovat samalla vaihtelua normaaliin etätyöarkeen. Tässä työssä ei viihdy, ellei ole valmis matkustamaan ja utelias tutustumaan uusiin paikkoihin!” kertoo kouluttaja Vilja Välimäki. 

 
Verkkokoton tiimi 2024 (1)

Arffmanin Verkkokoton kouluttajat tapasivat huhtikuussa 2024 tiimipäivillä Tampereella.

Teksti: Vilja Välimäki ja Saara Purtanen

Kuvat: Saara Purtanen 

Vaikuttavaa kotoutumista verkossa – Arffmanin Verkkokoton raportti vuosilta 2021–2024 on valmistunut

 

Arffmanin Verkkokoton data viimeisten kolmen vuoden ajalta on nyt koottu tiiviiksi raportiksi. Kun uudet työllisyysalueet ja työvoimaviranomaiset pohtivat kotoutumiskoulutuksen järjestämistä ja keskinäistä yhteistyötä, meiltä löytyy ratkaisu! Tutustu tuloksiimme ja Arffmanin Verkkokoton raporttiin vuosilta 2021–2024.

 

Miksi Verkkokoto?

Kotoutumiskoulutus verkossa on saavutettava ja taloudellisesti kestävä ratkaisu erityisesti silloin, kun kunnassa on vain vähän kotoutujia tai he asuvat etäällä toisistaan ja ryhmiä on tarpeen saada käyntiin ilman pitkää odottelua tai jonotusta. 

”Me Arffmanin Verkkokotossa olemme jo yhdeksän vuoden ajan palvelleet yli kahtatuhatta kotoutujaa yli alue- ja kuntarajojen. Työnantajaverkostomme ulottuu Suomessa joka niemeen ja notkelmaan”, kertoo palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson.

Verkkokoton laaja työnantajaverkosto ja vankka ohjausosaaminen tukee monipuolisesti erilaisia kotoutujia  yhtä hyvin hyvin suoraan ammatillisten alojen työtehtäviin hakeutuvia kuin myös koulutuksiin suuntaavia sekä korkeasti koulutettujen asiantuntijatehtäviin tähtääviä asiakkaita. 

Lue lisää: Kasvokkain ja verkossa – Arffmanin Verkkokotossa kehittyvät niin kieli- kuin digitaidotkin

 

Kysy lisää:

Anna-Leena Atkinson
palvelujohtaja
+358 44 350 6452
anna-leena.atkinson@edu.arffman.fi

Palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson

Verkkokoton palvelujohtaja Anna-Leena Atkinson

Kuva: Saara Purtanen

Nuotti-valmennuksesta nuorelle suunta elämään

Jokaisella nuorella on oikeus löytää oma paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa. Mutta miten päästä työelämään, kun osaamista ja työkokemusta ei vielä ole, eikä elämänhallintakaan ole vielä ihan kunnossa? Nuotti-valmennus auttaa nuoria löytämään yksilölliset polkunsa kohti tulevaisuutta. 

Nuotti-valmennus on Kelan tarjoamaa kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille ammatillisen kehityksen ja elämänhallinnan tueksi. Valmennus on maksuton ja valtakunnallisesti saatavilla oleva palvelu. Tähän kuntoutukseen ei poikkeuksellisesti vaadita lääkärintodistusta, vaan se myönnetään Kelan haastattelun ja keskustelun perusteella. 

Nuotissa nuori saa oman valmentajan, joka kulkee hänen rinnalla koko valmennuksen ajan. Tapaamisissa harjoitellaan elämänhallinnan taitoja ja vahvistetaan nuoren voimavaroja. Valmentaja auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja auttaa pohdinnoissa oman paikan löytämiseksi. Nuotti-valmennus on nuorelle parhaimmillaan käänteentekevä mahdollisuus uuteen alkuun elämässä.

 
Nuotti-valmennus löytyy usein verkoston avulla

Nuori harvemmin löytää Nuottiin itse, vaikka tällaisiakin tapauksia on. Useammin hänet on sinne ohjannut työntekijä sosiaali- tai nuorisotyöstä, oppilaitoksesta, Ohjaamosta tai mielenterveyspalveluista. Joskus nuoren läheinen on löytänyt palvelun ja auttanut nuorta hakeutumaan sen piiriin. 

Valmennus aloitetaan viipymättä Kelan päätöksen jälkeen. Ensitapaaminen pidetään nuoren haluamassa paikassa, usein hänen omassa elinympäristössään. Valmentaja ja nuori tutustuvat ja luottamuksellinen suhde rakennetaan rauhassa. Jos nuori tarvitsee IT-laitteita valmennusta varten, ne lainataan hänelle sen ajaksi. Jos on tarpeen, palvelun alussa nuorta autetaan hakemaan kuntoutusrahaa valmennuksen ajaksi.

 

Alussa asetetaan realistiset tavoitteet

Seuraavaksi kartoitetaan nuoren tilannetta ja tuen tarvetta ja määritellään valmennuksen tavoitteet yhdessä nuoren kanssa. Yhdessä nuoren kanssa laaditaan suunnitelma ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun nuori asettaa tavoitteet itse, se lisää sitoutumista. Valmentajan tehtävänä on auttaa nuorta sanoittamaan niitä. 

Tavoitteita asettaessa on tärkeää huomioida elämäntilanne kokonaisuudessaan, jotta tavoitteet ovat realistisia eikä niitä ole liikaa. Nuoren kanssa keskustellaan myös siitä, miten tavoitteeseen päästään ja sitoudutaan. Nuoren lähiverkosto otataan myös mukaan yhteistyöhön, sillä tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman lähipiirin ja palveluverkoston tukea.

Tyypillisiä tavoitteita on tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen, opiskelupaikan tai työpaikan löytäminen, arjenhallinnan tai elämäntapojen paraneminen, terveydelliset asiat, itsenäistyminen ja rohkeuden lisääntyminen sekä vapaa-ajan harrastusten ja liikunnan tuominen arkeen. Nuori saattaa tarvita käytännön apua monenlaisiin tilanteisiin. Laskujen ja verojen maksaminen tai asuntoasioiden hoitaminen voi olla nuorelle vielä uutta, ja arkirytmi on voinut kadota esimerkiksi koulun päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. 

 
Toiminnallisin menetelmin kohti tavoitteita

Valmennuksen aikana valmentaja ja nuori tapaavat säännöllisesti. Tavallisia kohtaamispaikkoja voi olla esimerkiksi kahvila, kirjasto, Arffmanin tilat tai nuoren koti. Yksi tapaaminen kestää tavallisesti yhden tunnin, mutta tarpeen mukaan se voi olla kahden tunnin mittainen. Yksilötapaamisia voi olla maksimissaan 20 tuntia. Osa tapaamisesta voidaan pitää etänä, jos se sopii nuoren tilanteeseen. Tavallisesti valmennuskertojen välillä pidetään yhteyttä viestein ja puheluin. 

Tavoitteiden saavuttamiseksi aletaan ottaa suunniteltuja askelia aikataulun mukaan. Toiminnalliset menetelmät ovat keskeisiä, sillä niiden avulla voidaan hakea rohkeutta kohdata haastavia tilanteita ja löytää itselle mieleistä tekemistä ja työkaluja kohdata arjen haasteita. Toiminnot riippuvat siitä, mitä nuori itse haluaa ja tarvitsee: valmentaja voi auttaa nuorta menemään rohkeasti erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, hoitaa nuoren kanssa arjen asioita, tehdä hänen kanssaan nuorelle uusia asioita tai tutustua eri harrastuksiin hänen kanssaan. 

Valmennuksen puolivälissä alkaa tavallisesti rohkeus nostamaan päätään ja suunta löytymään. Valmentajan tuella nuoren voimavarat ja itsetuntemus vahvistuvat.

Välillä arvioidaan sitä, ollaanko oikealla polulla kohti tavoitteita. Jos tilanteet muuttuvat, voidaan tavoitteitakin muokata. Tiivis yhteydenpito, nuoren rinnalla kulkeminen ja kannustaminen on tärkeää.

 
Valmennuksen myötä itsetunto vahvistuu ja suunta selkenee

Nuotti-valmennuksen lopussa saamme ilahduttavan usein nähdä itseään aidosti kunnioittavan nuoren, jolla on selvillä seuraavat askeleet elämässä. “On hienoa huomata, kun siivet alkaa kantaa ja nuoren elämään tulee rakenne. Nuori lähtee valmennuksesta keveämmällä askeleella ja on selkeä suunta.” kertoo Arffmanin Nuotti-valmentaja, projektipäällikkö Sami Kurt.

Verkoston kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti valmennuksen tullessa päätökseen. Kun Nuotti-valmennus päättyy, verkostoissa tiedetään mitä on saavutettu ja miten polku jatkuu, jotta ne voivat tukea nuorta jatkossakin.

Nuotti-valmennuksen ensimmäinen jakso on viiden kuukauden mittainen. Sen päätyttyä voi tarpeen mukaan hakea jatkoa. 

 

Uusia tutkimustuloksia Nuotti-valmennuksesta ja nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta

Nuotti-valmennuksesta on kertynyt jo tutkittua tietoa. Kelan vuonna 2023 julkaiseman NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön -raportin mukaan Nuottiin osallistuneista kolme neljäsosaa koki, että valmennuksen aikana oli syntynyt luottamusta tulevaisuudessa pärjäämisestä. Vielä sitäkin useammat kokivat, että oli Nuotin aikana saanut suunnitella tulevaisuuttaan ja valmennus oli vahvistanut voimavaroja. Ohjaajista 79 prosenttia raportoi, että valmentautuva nuori oli löytänyt valmennuksen aikana elämäänsä mielekästä tekemistä.

Kelan Nuotti-valmennuksen maaliskuun 2024 kumppanuustapaamisessa esiteltiin Nuotti-valmennuksen palveluntuottajille tutkimustietoa Nuotti-valmennukseen ohjautuneista nuorista. Kelan tutkimuspäällikön Karoliina Koskenvuon mukaan nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen ja lainmuutoksen myötä yhä useampi syrjäytymisriskissä oleva nuori on ohjautunut Kelan kuntoutuksen pariin. Pitkään jatkunut kasvu työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrässä on kääntynyt Suomessa laskuun vuonna 2021. Nuotti-valmennukseen osallistuneiden ryhmässä perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laski ja ansiotuloa saavien määrä moninkertaistui. Esitys on luettavissa Kelan palveluntuottajille kohdennetuilla sivuilla. 

 
Arffmanin Nuotti-valmennuksessa vahvaa osaamista ja hyviä tuloksia

Arffman tarjoaa Nuotti-valmennusta koko Suomen alueella. ”Valmentajillamme on monipuolista, vahvaa kokemusta ja osaamista valmennus- ja kuntoutustyöstä nuorten parissa. Lisäksi organisaatiomme tarjoaa monipuolista osaamista urapolun rakentamiseen. Meillä on vahvat paikalliset verkostot, joiden kanssa työskentelemme. Toteutamme valmennuksia ketterästi erilaisissa tilanteissa, aina kunkin nuoren tarpeet yksilöllisesti huomioiden” kertoo palvelupäällikkö Kirsi Pajamäki.

Suurin osa, melkein puolet nuorista Arffmanin Nuotti-valmennuksessa aloittaa opiskelun tai palaa opintojen pariin valmennuksen päätyttyä. Neljäsosa jää odottamaan koulupaikkaa tai löytää ammatilliseen kuntoutukseen. Vajaa kymmenesosa pääsee töihin tai aloittaa kevytyrittäjänä. Samoin 10 prosenttia jää ilman jatkopolkua eri syistä, mutta heillekin varmistetaan verkoston tuki jatkossakin. 

 

 

 

Teksti: Saara Purtanen

Työn iloa eläkkeellä

Hoiva-alan kouluttaja Anja Roikonen 10 vuotta Arffmanilla
 

Kun kotkalainen terveysalan lehtori Anja Roikonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012, hänestä tuntui, ettei ura ole vielä ohi. 

Eläkkeen saavutettuaan moni haluaa viettää ansaittuja eläkepäiviä ja täyttyy elämän levolla ja harrastuksilla. Pitkän ja vaiheikkaan työuran jälkeen Roikosella kuitenkin vielä riitti annettavaa työelämälle. 

“Jos maratonejakin olen juossut tähän asti, niin miksi en töitäkin jaksaisi pienen tauon pidettyäni?” hän muistelee ajatelleensa.

Vuoden verran levättyään hän kiinnitti huomion avoimeen työpaikkaan lähihoitajien kouluttajana Arffmanilla. Hän haki ja sai paikan.

 
Opiskelijoita lähihoitajista sosiaali- ja terveysalan kotoutujiin

Arffmanin terveysalan kouluttaja Anja Roikonen on sen jälkeen kymmenen vuoden aikana ehtinyt opettaa erilaisissa hoiva-alan koulutuksissa usealla paikkakunnalla.

Ensimmäinen kurssi oli hoiva-avustajakoulutus Roikosen kotikaupungissa Kotkassa. Sen jälkeen hän koulutti lähihoitajia ensin Mikkelissä ja sitten Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Matka jatkui Suomussalmen kautta Keski-Suomeen kouluttamaan sosiaali- ja terveysalan perusteita. 

“Suoritin myös näyttömestaritutkinnon Arffmanilla ollessa, ja otin lähihoitajien osatutkintojen näyttöjä vastaan muun muassa Kuhmossa, Nurmeksessa ja Jyväskylässä.” Roikonen kertoo. 

Vuosina 2020–2023 Roikonen teki suurimman osan työajastaan hoiva-, sosiaali- ja terveysalalle suuntautuvissa kotoutumiskoulutuksissa, joita hän toteutti yhdessä suomen kielen opettaja Hannele Lipposen kanssa. Roikonen kiittelee Lipposta hyvästä yhteistyöstä vuosien aikana “Suuret kiitokset Hannelelle!”

Anja Roikosen työ Arffmanilla on ollut projektiluontoista: kun yksi kurssi on päättynyt, pian on yleensä tarjottu toista jossakin muualla. Roikoselle tällainen vaihtelu sopii mainiosti. 

 
Työ Arffmanilla on itsenäistä ja antaa sisältöä elämään 

Anja Roikosesta huokuu pitkä kokemus ja samalla avoin uteliaisuus elämää ja uuden oppimista kohtaan. Häntä kuunnellessa toivoo, että voisi itsekin löytää saman elämänasenteen.

”Ihminen kehittyy koko ajan, se ei lakkaa eläkkeelläkään. On hienoa oppia ja opiskella uusia asioita koko elämänsä ajan. Nautin siitä, miten opin uutta esimerkiksi lapsenlapsiltani”, hän iloitsee.

Arffman on kasvanut paljon kymmenessä vuodessa. Roikosen aloittaessa henkilökuntaa oli alle sata ja nyt heitä on yli kaksinkertaisesti. 

Työtä on ollut hyvä tehdä, Anja Roikonen sanoo. “Olen itsekin tehnyt aiemmalla työurallani esimiestyötä, ja minusta täällä Arffmanilla se on tosi modernia. Työntekijöillä vapautta ja itsenäisyyttä toteuttaa työtään. Tasa-arvo ja syrjimättömyys toteutuu oikeasti.” 

“Pidän myös opiskelijoista. Opiskelijat ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita näissä kotoutumiskoulutuksessa, joissa nyt opetan“, Roikonen kertoo.

Aluksi ystävät ja kollegat ammattikorkeakoulussa ihmettelivät Roikosen töihin menoa eläkkeellä. Tämä muuttui, kun ihmettelijät alkoivat itsekin eläköityä. “Nyt he ovatkin alkaneet kysellä, miten sinne Arffmanille voisi päästä töihin!” hän naureskelee.

 
Harrastukset ovat tärkeitä työn vastapainoksi

Roikonen juoksi viimeisen maratoninsa Uudessa-Seelannissa 64-vuotiaana, mutta on edelleen aktiivinen ja kävelee aina kuin mahdollista. Uusimpana harrastuksena on viime vuonna löytynyt ikonimaalaus.

Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä kokoaikaiseksi ikonimaalariksi. Jos uusia työprojekteja tarjotaan, Anja Roikonen on taas valmis lähtemään!

 
Blog Anja Roikonen (1)

Anja Roikonen on esimerkki siitä, että työelämässä ei ole ikärajaa.

Teksti ja kuva: Saara Purtanen

Täsmätyökykyisten työllistäminen puhutti Arffman LIVEssä

Toisessa Arffman LIVE -lähetyksessämme 16.11 aiheena oli osatyökykyisten työllistämisen polut, keinot ja tulevaisuus. Erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä oli tapahtumassamme kertomassa uusista osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä toimenpiteistä ja meiltä Arffmanin Taru Hallikainen kertoi Arffmanin käytännön palveluista ja tuloksista täsmätyökykyisiä työllistävissä palveluissa. Linkki tallenteeseen.

 
Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen?
 

Keyriläisen mukaan osatyökykyisyydelle ei ole yleistä määritelmää, mutta yleensä sillä tarkoitetaan henkilöä, jonka työnsaannin ja -tekemisen mahdollisuudet on heikentyneet terveydentilan tai vamman takia. Vaikka termissä on sana “osa”, henkilö voi olla täysin työkykyinen kun työnkuva on räätälöity hänelle sopivaksi. TEM:issä käytetään termiä osatyökykyinen, mutta esim. Arffmanilla käytetään täsmätyökykyinen-termiä, jotta se kuvaisi työntekijän pystyvyyttä paremmin.

 
Tavoitteena työtä kaikille
 

Marianne Keyriläinen totesi puheevuoronsa aluksi, että terveyteen liittyvät tekijät ovat keskeinen työllistymistä heikentävä tekijä Suomessa (OECD 2020, Sosiaalibarometri 2023). Hänen mukaansa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa “Vahva ja välittävä Suomi” on selkeä tavoite, että kaikki mahdolliset työhön kykenevät löytäisivät oman työpaikan. 

Keyriläisen mainitsemia toimia osatyökykyisten työllistämiseen ovat mm. osatyökykyisten työllistymistä edistävät palvelut ja etuudet, työelämän ja hyvän mielenterveyden ohjelmatyö, työn ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma, työkykyohjelma, toimenpideohjelmat syrjinnän vähentämiseen, digihankkeet sekä osatyökykyisten palvelut osana koko TE-palveluiden palvelurakenteen uudistusta.


Palveluissa puretaan esteitä täsmätyökykyisten tieltä
 

Projektipäällikkö Taru Hallikainen aloitti puheenvuoronsa kertomalla Arffmanin kyvyillä ja valmiuksilla -palvelupilotin tuloksista: liki 50 prosenttia pilottiin osallistuneista työllistyi tai aloitti opiskelut, ja jos lasketaan mukaan muutkin selkeät asiakasta palvelevat siirtymät, prosentti on jopa 85.

Hallikaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen on pitkälti työllistymisen esteiden purkamista. Asiakkailla saattaa olla useitakin esteitä työllisyyden edessä, ja silloin muutoksiin menee paljon aikaa. Valmennusta saatetaan tarvita jopa yli vuoden ajan.

Arffmanin täsmätyökykyisiä valmentavissa palveluissa tukena on moniammatillinen tiimi (ammatinvalintapsykologi, uraohjaaja, nepsyvalmentaja, erityisopettaja, työkykykoordinaattori, yritysneuvoja). Palveluihin kuuluu työ- ja työllistymiskyvyn kartoitukset, digitaitojen parantaminen sekä verkostoyhteistyö. Olemme osa verkostoa, johon kuuluvat palvelun tarjoajan lisäksi esimerkiksi työnantajat, oppilaitokset, järjestöt, hyvinvointialueet, kuntakokeilut, te-palvelut, kela, nuorisotyö ja kielikoulutukset.

 
Tukea tarvitsevat niin työnhakijat kuin työnantajatkin
 

Hallikainen kiinnitti huomiota myös siihen, että työllistymisen edellytyksiä parannetaan ei vain työnhakijaa, vaan myös työnantajia tukemalla. Työnhakijan on tärkeää oppia sanoittamaan omaa työ- ja toimintakykyä, löytää itsestään psykologista vahvuutta ja optimismia sekä itsetuntemusta. Joskus työkyvyn haasteet piilevät työn ja perheen sovittamisen ongelmissa, ja apua tarvitaan siihen.

Hallikaisen mukaan työnantaja taas tarvitsee ymmärrystä siitä, että työ- ja toimintakyky määrittyy suhteessa työympäristöön. Täsmätyökykyisen palkkaamiseen voidaan tarvita joitain töiden uudelleenjärjestelyjä. Monilla ei ole tarpeeksi tietoa palkkatuesta tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksesta työn ohessa. Monimuotoisuuden hyödytkin tulevat monille työnantajille uutena tietona: esimerkiksi vammaiset työntekijät voivat auttaa tavoittamaan uusia asiakasryhmiä tai autismin kirjolla oleva työntekijä voi viedä työyhteisön luovuuden uudelle tasolle.


Syrjintä ja ennakkoluulot karisevat rekrytointien myötä
 

Webinaarin lopussa esiintyjät vastasivat vielä katsojien kysymyksiin. TEMin Marianne Keyriläinen muistutti, että henkilö voi olla täysin työkykyinen toiseen tehtävään, vaikka työkyky ei välttämättä riitä toiseen tehtävään. Työllistymisen esteitä täytyy raivata pois: on tärkeää tarjota työnantajille tietoa sekä vähentää syrjintää ja ennakkoluuloja.

Taru Hallikainen toi lopuksi vielä esiin sen, että suurelle osalle työnantajista työnkuvien muokkaaminen on ihan tuttua jo olemassa olevien työntekijöiden ikääntyessä ja elämäntilanteiden vaihtuessa. Ensimmäisen täsmätyökykyisen rekrytoinnin jälkeen työnantajan varovaisuus yleensä karisee pois, ja jatkossa on helpompi tehdä lisää vastaavia rekrytointeja.

Arffman LIVE -lähetykset on suunnattu työllisyysalan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Haluamme yhdistää ihmisiä, herättää keskustelua ja auttaa kehittämään innovaatioita työllisyyden maailmassa. Arffman LIVE -lähetyksiä järjestetään muutaman kerran vuodessa Youtube-kanavallamme. Jokainen tapahtuma räätälöidään käsittelemään sen hetken polttavimpia aiheita.

Teksti: Saara Purtanen, Markku Häikiö

Arffman LIVE -lähetyksen tallenne on nyt katsottavissa YouTube-kanavalla.

Digitaaliset ratkaisut parantamaan vaikuttavuutta

Digitalisaatio ja digitaalisten palvelujen kehittäminen on Arffmanille tärkeää. Sujuvilla digitaalisillla palveluilla tavoittelemme työllisyysvaikutuksia helpottamalla ja nopeuttamalla tiedonkäsittelyä, hyödyntämällä tekoälyä työnhaussa sekä mahdollistamalla asiakkaille sujuvan palvelukokemuksen. 

Digitaalisen kehityksen varmistamiseksi Arffman on perustanut sovelluskehitystiimin. Puolentoista vuoden ajan työskennellyt sovelluskehitystiimi on kehittänyt ohjelmia asiakkaiden, viranomaisten ja työntekijöiden tarpeisiin: Alku, VIP ja työntekijöiden Oma Arffman mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman pääsyn palvelujen ja ajantasaisen tiedon luo. Ne kokoavat dataa eri tietojärjestelmistä ja tarjoavat asiakkaalle sekä häntä ohjaaville asiantuntijoille koottua tietoa työnhaun ja kehittymisen tueksi. 

Sovelluskehitystiimissä työskentelee tietohallintojohtaja Antti Ryynäsen lisäksi kaksi kokoaikaista ohjelmistokehittäjää ja yksi muun työn ohella työskentelevä. Junior Developerit Kimi Korpela ja Joonas Kirvesmäki keskittyvät sovelluskehitykseen ja Tommi Räsänen vastaa sovellusten tietosuoja-asioista yhdessä Ryynäsen kanssa.

Euroopan komission tietosuoja-asetus haastoi käymään läpi kaikkien asiakastietojen sijainnin ja tietojärjestelmien haavoittuvuudet. “Meille on ensisijaisen tärkeää, että henkilöstön ja asiakkaiden tietoja käsitellään tietosuojavaatimusten mukaisesti.” kertoo tietosuojakoordinaattori Tommi Räsänen.

Työnhakija-asiakkaiden Alku


Alku
-portaali on tarkoitettu Arffmanin työnhakija-asiakkaille. Alkuun kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla, minkä jälkeen käyttäjälle avautuu pääsy omiin tietoihinsa. 

Alku-portaalista löytyvät linkit tarvittaviin verkkomateriaaliin, ryhmien keskusteluihin ja webinaareihin. Näkymä vaihtelee asiakaskohtaisesti, sillä kukin käyttäjä näkee vain oman palvelunsa ja sen käytössä olevat ohjelmat ja linkit. 

Asiakas pystyy täyttämään Alku-portaalissa työnhakuprofiilinsa ja päivittämään yhteystietonsa itse. Kun työnhakuprofiili on tehty, hän saa hän ehdotuksia työpaikkailmoituksista, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin hänen profiiliaan. Tämä mahdollistaa myös perinteisestä hakuvahdista poikkeavat ehdotukset ja havainnot joko asiantuntijan, tekoälyn tai molempien yhdessä tekemänä.

VIP-portaali viranomaisille


Viranomaisia varten Arffman sovelluskehityksessä on kehitteillä viranomaisportaali,
VIP. VIPin kautta TE-toimistojen, ELY-keskusten ja kuntakokeilujen työntekijät pääsevät tiettyihin järjestelmissämme oleviin tietoihin. 

Kun aiemmin palvelusta on sen päätyttyä lähetetty raportti, VIPin avulla pystytään avaamaan viranomaisille reaaliaikainen näkymä tietoihin, ja niihin pääsee aina tarvittaessa käsiksi. 

VIPissä viranomaiset voivat muun muassa itse lisätä uuden asiakkaan tiedot palveluun. Portaali edistää saumatonta tiedon liikkumista palveluntuottajan ja palvelua hankkivan tahon välillä.