Tekijä: Iryna Hakkarainen

Ilmoittaudu Elokuun YKI-testiin!

YKI-ilmoittautuminen aukeaa 1.6. kello 10.00

Ilmoittaudu elokuun YKI-testiin tiistaina 1.6.2021 kello 10.00. 

YKI-testin paikat loppuvat koko maassa nopeasti, ja sinun täytyy toimia nopeasti.

Näin toimit nopeasti: 

  • Ota lähellesi tunnistautumista varten verkkopankkitunnukset, varmennekortti tai puhelimen mobiilivarmenne. 
  • Ole valmis ilmoittautumaan tasan kello 10.00. Viiden minuutin kuluttua kaikki paikat ovat yleensä jo loppuneet.
  • Katso ohjevideo ennen ilmoittautumista.
  • Harjoittele ennen ilmoittautumista: Löydätkö nopeasti vapaat paikat sinun kaupungista?

Elokuun YKI-testi pidetään koko Suomessa 28.8.2021. 

Ilmoittaudu Arffmanin YKI-testiin Helsingissä

Ilmoittaudu YKI-testiin koko Suomessa

Suomi-hubi LIVE: Mikä on YKI-testi ja miten ilmoittaudut YKI-testiin

YKI-testiin valmistautuminen: Suomi-hubin YKI-intensiivi

6 vuotta, 630 opiskelijaa. Toinen raportti kotoutumiskoulutuksesta verkossa on nyt julkaistu.

Loppuvuonna 2019 julkaisimme ensimmäisen raportin Arffmanin verkossa toteutettavasta kotoutumiskoulutuksesta. Raportti oli kattava ja saimme siitä paljon kiitosta, kun toimme numerot tarinoiden rinnalle. Tuolla raportilla sekä sen pohjalta syntyneellä vertaisarvioidulla artikkelilla (Hartikainen ym. 2020) Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset tulivat huomioiduksi myös Työ- ja elinkeinoministeriötä ja OECD:n kansainvälistä migraatiojaostoa (International Migration Division) myöten. Syksyllä 2020 Arffmanin verkkotiimi sai isännöidä Saksan sisäministeriötä, kun he halusivat benchmarkata Arffmanin kehittämää mallia.

Uskoimme alusta asti, että onnistumme. Uuden raportin data täydentää ja tarkentaa aikaisempaa, kun uusia tuloksia löytyy esimerkiksi kielitaidon kehityksestä moduuleittain. Koulutuksiin on uskallettu ohjata entistä enemmän myös opiskelutaidoiltaan hitaampia oppijoita. Uusin data sisältää myös kokonaisen latinalaisten aakkosten vahvistamisen ryhmän, joka toteutettiin kokonaisuudessaan verkossa. 

Pandemia piti huolen massiivisesta digiloikasta, mutta on huomattava, että kaikki verkossa pakon edessä toteutettu kotoutumiskoulutus ei ole sama asia kuin verkkoon suunniteltu kotoutumiskoulutus. Sekä opettajat että opiskelijat voivat oppia olemaan verkossa, mutta Arffmanin Verkkokoto on pitkällisen kehittämistyön tulos, jossa onnistumiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Tämä raportti ei ota kantaa siihen, miten ja miksi koulutus onnistui, mutta kehotan seuraamaan Marja Aholan ja Anita Hartikaisen tutkimusta aiheesta.  

Itse suljen tällä raportilla myös yhden vaiheen elämästäni taakse ja teen sen suurella ilolla, sillä Arffmanin Verkkokoto on suurempi kuin koskaan ennen. Keväällä 2021 palasimme sekä juurillemme Lappiin että valloitimme täysin uusia alueita neljän ELY-alueen yhteishankinnalla; opiskelijamme asuvat Lapin lisäksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Lisäksi ylpeydellä voin seurata, kun ruotsinkielinen Verkkokoto Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa aloittaa jo toisen ryhmänsä ja tarjoaa tärkeän kotoutumisen mahdollisuuden ruotsiksi ja tukee entisestään kotoutumista myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

 

Verkkokoton raportti 2015-2021

Ruotsissa 19.5.2021

Raisa Haikala

Uutta työtä kohti vie Momentum

On välitilinpäätöksen paikka: Mitä osaan? Mitä haluan? Onko takkiin tarttunut matkan varrella koulutuksen lisäksi muutakin kuin tutkintoja? Mitä taitoja minulla on? Miten pystyn sen sanoittamaan niin, että viesti menee perille tulevalle työnantajalleni?

— Siinä vaiheessa, kun ihminen etsii uutta työpaikkaa, on tehtävä itsensä kanssa välitilinpäätös. Se on yleensä aika syvällinen prosessi ja vie aikaa, ja aikaa siihen on myös annettava, sanoo hankepäällikkö Sami Lopakka.

 
Timantit jakoon heti huhtikuussa

Lopakan johdolla käynnistyy huhtikuussa pohjoissuomalaisten korkeakoulutettujen työllistymiseen tähtäävä Momentum-hanke. Siitä voivat ottaa tukea työnhakuunsa niin työttömänä kuin työssäkin, mahdollisesti YT-uhan alla, olevat. Loppuvaiheen opiskelijoitakin toivotaan mukaan ennakoimaan tulevia työkuvioitaan.

— Me heitämme timantit jakoon ensin ja aloitamme huhtikuussa kuudella verkkovalmennuspäivällä. Huhtikuun 9. päivänä avataan hanke jääkiekkouransa päättäneen  maailmanmestarin Lasse Kukkosen johdolla ja pohditaan urheilun psyykkisen valmennuksen oppeja työelämässä.

Seuraavaksi 14. huhtikuuta on vuorossa koko Momentum-hankkeen ydinajatuksen, proaktiivisen työnhakemisen ja piilotyöpaikkojen löytämisen päivä. 

— Proaktiivisuus on sitä, että ei jää odottelemaan työpaikkailmoituksia vaan toimii itse jo ennen niitä. Reaktiivisena ilmoitukseen vastaajana on usein jo myöhässä, Lopakka selventää hankkeen lähtökohtia ja samalla modernin työnhaun perusajatusta.

Arffman tekee yhteistyötä Momentum-hankkeen kanssa, ja niinpä huhtikuun seuraavista neljästä verkkovalmennuspäivästä peräti kolme on Arffmanin valmentajan Kirsi Pajamäen luotsaamia. Pajamäki opastaa oman osaamisen kartoittamisen ja sanoittamisen sekä vetovoimaisen CV:n kanssa sekä valmentaa hakemuksen tekoon ja työhaastatteluun. 

 
Jotain vanhaa, jotain uutta

Ihan perinteinen kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke Momentum ei ole. Lopakka kertoo, että aiempien hankkeiden palautteista on opittu ja Momentumissa ne siirretään nyt käytäntöön. Yksi selkeästi tunnistettu urasuunnittelun aukko ammottaa korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien kohdalla.

— Englanninkielisen palvelun tarve on kasvanut jatkuvasti. Siksi osa tarjonnastamme on sekä suomeksi että englanniksi. Toukokuussa on tulossa webinaareja, työpajoja ja esimerkiksi LinkedIn-urailtapäivä.

Muita moderneja keinoja ovat henkilökohtaiset urasparraukset sekä podcast.

— Vertaistukea tarjoavien pienryhmäsparrauksien lisäksi meille tulee syksyllä myös henkilökohtaista sparrauksia, joissa annetaan vihoviimeinen silaus työnhakusuunnitelmaan tai vaikka työhakemukseen.

Podcastilla puolestaan on mahdollista reagoida nopeastikin osallistujien tarpeisiin ja kutsua vaikka asiantuntija haastateltavaksi. Kaikki webinaarit ja podcastit jäävät katsottaviksi hankkeen  Urapedia-sivulle.

Kolmivuotista Momentum-hanketta organisoi Pohjois-Suomen omatoimisen työllistymisen tuki PSOTTY ry. Se on osallistujille ilmainen. Rahoittajatahoja on yhteensä kolmisenkymmentä. Niiden joukossa on pohjoissuomalaisia kuntia, yliopistoja ja ammattiliittoja sekä päärahoittaja Euroopan sosiaalirahasto. Arffman tekee yhteistyötä Momentum-hankkeen kanssa.

Ilmoittaudu Momentum-hankkeen tilaisuuksiin täältä: https://www.momentumweb.fi/fi/Tulossa.html

Kuvateksti: Pohjois-Suomen korkeakoulutettujen työnhaun tukena ovat Venla Vuorjoki, Sami Lopakka ja Hanna Kela. 

Suomi-hubi LIVE on 1-vuotias

Arffmanin aidosti monikielinen Suomi-hubi LIVE on tuottanut työllistymisen kannalta hyödyllistä tietoa ilmaiseksi kaikille vuoden. Erityisesti vieraskielisille ja kotoutujille suunnattua Suomi-hubin YouTube-kanavaa seuraa jo liki 2 000 tilaajaa, ja joka viikko sadat katsojat saavat kanavalta huippuhyödyllistä tietoa työn tekemisestä Suomessa. 

— Suomi-hubi LIVEssä on tietoiskuja koulutuksista, työnantajien esittelyitä, koulutusorganisaatioiden ja yritysten puheenvuoroja sekä työllistymistarinoita, Suomi-hubi LIVE -lähetyksiä koordinoiva Anna-Leena Atkinson tiivistää sisällön.

 
Kaiken keskiössä on työ

 

Kaiken toiminnan ydin on työ: työssä tarvittava osaaminen, työnhakutaidot, työelämätaidot, työllistyminen. Kuluneen vuoden aikana Suomi-hubi LIVEn vieraana on ollut sinnikäs insinööri, joka teki 117 työhakemusta ennen kuin sai Suomessa oman alansa töitä. On kuultu työnhakijasta työnantajaksi ryhtynyttä ravintoloitsijaa ja avattu itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. On esitelty hygieniapassia ja anniskelupassia, suomalaisten työpaikkojen lahjakäytäntöjä ja annettu eväitä niin kesätyöpaikkojen kuin korkeakouluihin hakemiseenkin.

Tulevia aiheita ovat muun muassa vuosilomat, työturvallisuuskortti, tulityökortti, ensiapukortti, YKI-testi sekä kausityöt. Monikielinen ja interaktiivinen lähetys tulkataan yleensä ainakin englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, venäjäksi ja persiaksi. Lähetyksen aikana katsojat voivat lähettää kysymyksiä chatiin ja saada kysymyksiin myös vastauksia.

— Joskus meillä saattaa olla puhujana ihminen, joka ei vielä osaa suomea. Asiantuntijuushan ei ole kielestä kiinni. Silloin lähetys tulkataan myös helpolla suomen kielellä, Atkinson sanoo.

 
Suomi-hubi on iso kokonaisuus

 

Maksuton Suomi-hubi LIVE on osa Arffmanin Suomi-hubi-kokonaisuutta, kuukausimaksullista verkkokielikoulutusta, jossa opiskellaan eri alojen ammattikieltä, arkikieltä, valmistaudutaan Yleiseen kielitestiin ja saadaan tukea työnhakuun. Suomi-hubissa ei tarvitse odotella hakuajan tai kurssin alkamista vaan opiskelemaan pääsee heti huomenna. Ammattitaitoisten ja läsnäolevien opettajien ja pienryhmän kanssa voi opiskella päivittäin itselle sopivalla taitotasolla. Suomi-hubi-kokonaisuus on esittelyssä Suomi-hubi LIVEssä tämän viikon torstaina 25.3.2021. 

 
 
Osallistu lähetykseen

 

Suomi-hubi LIVE -lähetyksen näet joka torstai kello 12.30 – 13.30 Suomi-hubin YouTube kanavalla. Lähetys kestää noin tunnin, ja se sopii erinomaisesti esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumis-, VALMA- tai ammatillisen koulutuksen tuntisisällöksi. Live-lähetyksen jälkeen videot ovat katsottavissa kaksi viikkoa.

Kotoutujasta kotoutumisen asiantuntijaksi

 

Kun puhelin viime toukokuussa soi, Inabat Seytnazarova yllättyi täydellisesti. Kuopion TE-palvelut tarjosi hänelle töitä. Kotoutumiskoulutus oli vielä kesken, työnhakukaan ei ollut aktiivisessa vaiheessa, mutta TE-keskuksessa oltiin hänet pantu merkille jo aiemmin. 

 

Useaa kieltä puhuva, englannin kielen tohtori, motivoitunut, miellyttävä ja ahkera nuori nainen oli saapunut Suomeen vuonna 2018 ja aloittanut äitiysloman jälkeen 2019 ensimmäisen suomen kielen kurssinsa. Kun suomen kielen taito seuraavana vuonna ylsi keskitasolle, TE-palvelut tarttui saaliiseensa kiinni ja kutsui työhaastatteluun. Hämmentynyt Inabat Seytnazarova sopersi puhelimeen, että ettehän te edes tiedä, millainen ihminen minä olen. Mutta hyvin siinä lopulta kävi.

 

— Työskentelen nyt Kuopion TE-palveluissa kotoutumisen asiantuntijana eli autan ulkomaalaisia, Suomeen muuttaneita ihmisiä. Teen heille kotoutumissuunnitelmia, haastattelen uudet asiakkaat, vastaan kysymyksiin puhelinpalvelussa ja laadin KELAlle lausuntoja, Inabat Seytnazarova kertoo.

 

Oma kokemus auttaa

 

Kun maahanmuuttajien kotoutumista edistämässä on itsekin maahanmuuton kokenut henkilö, on helpompi ymmärtää asiakasta. 

— Tiedän sen prosessin, jonka maahanmuuttajat joutuvat käymään läpi, ja haluan antaa asiakkaille samanlaista palvelua kuin haluaisin itsekin saada. Painotan asiakkaille, miten tärkeää on integroitua Suomeen: oppia kieltä ja ymmärtää kulttuuria.

Suomeen muuton jälkeen kotoutumisaikaa on vain kolme vuotta. Sinä aikana aikuisen ihmisen pitäisi oppia suomea riittävästi, että voi hakeutua töihin tai ammattikoulutukseen. Kansalaisuutta voi hakea vasta, kun kielitaito yltää sille tasolle, että pystyy itse hoitamaan niin arkiset asiointinsa vaikkapa lääkärissä kuin juttelemaan esimerkiksi naapurin kanssa.

 
Kuka puhuu työkkäriä

 

Siirtyminen kielenoppijasta työntekijäksi on melkoinen harppaus. Siitäkin Inabat Seytnazarovalla on nyt omakohtainen kokemus.

— Alussa oli tosi vaikeaa tehdä työtä suomen kielellä ja jutella työkavereiden kanssa. Asiakkaiden kanssahan minä voin puhua englannin lisäksi venäjää ja farsia, jotka ovat äidinkieliäni

Nyt menossa on toinen puolen vuoden määräaikainen työsopimus. Kielitaito karttuu päivittäin ja perustyö asiakkaiden parissa on joka päivä helpompaa. Palaverit työpaikalla tuottavat vielä päänvaivaa. Joskus työkaverit eivät muista huomioida suomea toisena kielenä puhuvaa kollegaansa ja puhuvat asioista nopeasti ja vaikeilla sanoilla. Silloin pitää pyytää hiljentämään puhetahtia tai selittämään, mitä jokin sana tarkoittaa. Jos suomen sanat eivät riitä, kielen voi vaihtaa myös englanniksi.

— Minun kollegani ovat hyvin ymmärtäväisiä ja auttavat kyllä, jos en ymmärrä. Kaikki ovat iloisia siitä, että on myös ulkomaalainen asiantuntija työporukassa.

Eivätkä kokousten superbyrokraattiset asiat aina avaudu äidinkielisille suomalaisillekaan. 

— Kerran pomo chattasi kokouksen aikana, ettei ole syytä olla huolissaan. Ei hän itsekään ymmärrä tätä asiaa vielä, Inabat Seytnazarova nauraa.

 

Kotoutumisen asiantuntija Inabat Seytnazarova puhuu sujuvasti viittä eri kieltä, ja niistä jokainen on hyödyllinen töissä. Kuopioon asettunut perhe nauttii vapaa-ajasta ja ulkoilusta varsin suomalaiseen tapaan luistelemalla.

Yksilöllinen apu tehostaa työllistymistä

Kuvittele tämä: Olet itsellesi uuden edessä. Et tiedä, miten se tehdään. Et tiedä, miten sinne päästään. Ympäristö huutaa: Mene jo! Yritä edes! Sinulla vain ei ole aavistustakaan, mistä edes lähteä liikkeelle.

— Meidän asiakkaanamme voi olla nuori, joka ei ole koskaan ollut työhaastattelussa, koska ei ole koskaan hakenut työpaikkaa. Hän ei tiedä, miten se tehdään, koska hänellä ei ole mallia siitä. Meidän tehtävämme silloin on auttaa, kertoo valmentaja Heli Vuori.

 

Tehostetusti töihin -valmennuksessa etsittiin alle 30-vuotiaille ammattiin valmistuneille nuorille työllistymismahdollisuuksia. Arffmanin Pohjois-Pohjanmaan valmennustiimillä oli viime vuoden helmikuusta marraskuun loppuun saakka asiakkainaan yhteensä 233 nuorta, jotka saivat yksilöllistä, ratkaisukeskeistä ja ammattimaista tukea työnhakuunsa. Valmentajat auttoivat heitä tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, antoivat työnhakua edistäviä tehtäviä ja sopivat seuraavista tapaamisista. Palvelussa tehtiin yhdessä asiakkaan kanssa työhakemuksia ja ansioluetteloita, kartoitettiin avoimia ja piilotyöpaikkoja sekä opiskelumahdollisuuksia.

— Nuorten avoimuus on etu: he ovat olleet valmiita kokeilemaan ja muuttamaan suuntaa. He ovat uskaltaneet antaa uusille ideoille mahdollisuuden, valmentaja Kirsi Pajamäki kertoo.

 

Yksilöllisiä unelmia

 

Oli visuaalisesti ja sosiaalisesti lahjakas nuori kokki, jonka kanssa käytiin neljän kuukauden ajan keskusteluja, ja viimein hänelle itselleenkin kirkastui, että hän on todella hyvä myymään. Sitten oli se nuori ihminen, jolla oli paljon koulutusta ja joka oli taitava käsistään, mutta elämä oli murjonut ja heitellyt kiviä tielle liikaa. Ja oli vielä se viihdealasta haaveileva nuori, jonka unelma oli päästä töihin Antti Tuiskun tiimiin.

— Unelmat ovat tosi tärkeitä. En koskaan sano nuorelle ensimmäiseksi ei, sanon aina joo. Kun nuori saa sanoitettua, missä hän on hyvä ja mitä hän osaa, työnhaun merkitys alkaa selkeytyä ja muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Jokin kynnys ylittyy ja ihminen lähtee liikkeelle, Heli Vuori pohtii.

 

Tuloksina elämän suunnanmuutoksia

 

Vuoren, Pajamäen ja Tanja Simosen työn tuloksena neljä viidestä heidän ohjauksessaan olleesta nuoresta sai työtä, opiskelupaikan tai otti jonkin muun konkreettisen askeleen kohti työelämää. Se tarkoittaa konkreettisesti 179 ihmistä. Liki puolet palveluun osallistuneista, 105 henkilöä, sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. 

Tuloksena oli koko joukko elämän suunnanmuutoksia: 19 täysiaikaista vakituista työpaikkaa, kuusi osa-aikaista vakituista työpaikkaa, 17 yli puoli vuotta kestävää määräaikaista työpaikkaa, 26 lyhytaikaista osa-aikaista työpaikkaa, 32 päätöstä lisäopinnoista, joista kahdeksan päätti hankkia korkeakoulutuksen, seitsemän toisen asteen koulutuksen, yhdelle taas sopi oppisopimuskoulutus. Osa nuorista tunsi, että juuri tässä elämänvaiheessa heitä vie parhaiten elämässä eteenpäin työkokeilu tai Kelan kustantama ammatillinen kuntoutus.

 

Tulossidonnainen malli on tehokas

 

Kymmenen kuukauden mittaisen Tehostetusti työhön -valmennuksen tulokset osoittavat selkein numeroin, että tulossidonnainen malli toimii.

— Malli on kannustava myös palveluntuottajalle: kun teemme työt hyvin, meidät palkitaan. Yhteiskunta maksaa palkkion valmennuksesta tulosten perusteella, joten veronmaksajien rahoja käytetään näin viisaasti, tiivistää mallin taloudellisuuden valmennuspalveluista Arffmanilla vastaava liiketoimintajohtaja Olli Jääskeläinen.

Kun ottaa vielä huomioon koronan kurittaman Suomen työmarkkinatilanteen erityshaasteet, voidaan Arffmanilla olla todella tyytyväisiä tulokseen.

— Korona vaikutti niin, että kauppa- ja ravintola-ala vetivät heikosti. Sieltä on ollut ihmisiä lomautettuna ja osa-aikatöissä paljon, Kirsi Pajamäki kertoo. 

— Teollisuus ja rakentaminen sitä vastoin työllistivät nuoria ajankohtaan nähden hyvin kesän 2020 aikana, Heli Vuori jatkaa. 

Entä mitä näille nuorille kuuluu? Kokki sai töitä tavaratalosta, ja vaikka koronan vuoksi määräaikainen työsuhde loppui, kokemus onnistuneesta työnhausta jäi. Elämänmurjoma nuori työllistyi myynnin pariin, kuten oli toivonutkin. Antti Tuiskun tiimistä haaveileva nuori sai töitä toisaalta, mutta  viihdealalta kuitenkin. Unelmat toteutuvat, mutta eivät itsekseen. 

 

Ekatyö-kumppanuuskokeilu

 

Tehostetusti työhön -valmennus oli osa Kelan, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, TE-palveluiden sekä Oulun, Pudasjärven ja Raahen kaupunkien yhteistä Ekatyö-kumppanuuskokeilua, joka päättyi vuoden 2020 loppuun. Reilun vuoden mittaisen kokeilun aikana etsittiin ammattikoulutetuille alle 30-vuotiaille työttömille työnhakijoille töitä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Arffman oli yksi kolmesta Tehostetusti työhön -valmennuksen toteuttajasta.

 

“Kiitos Helille kannustuksesta ja omien hyvien puolien löytämisestä sanoiksi.” Näin muotoili kokemuksensa eräs Heli Vuoren (kuvassa) valmennettavista.

 

Valmentaja Kirsi Pajamäen (kuvassa) valmennettava tiivisti saamansa palvelun näin: “Mielestäni Kirsi Pajamäki hoiti asiansa paremmin kuin hyvin ja osasi ohjata minua hyvin, sekä löysi työnhakuuni liittyen oleellisia kehityksen kohtia, joita yhdessä mietimme.”

Henkilökohtaisuutta työnhakupalveluihin

Yksi sana: henkilökohtaistaminen. TE-palveluiden suunnitteilla oleva uusi maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten yksilölliseen työnhakuun tähtäävä työllisyydenhoitomalli voi onnistua keskittymällä työntekijöiden osaamiseen ja päämääriin tutkintojen ja työkokemuksen sijaan. Näin työllisyyden hyvän hoitamisen ytimen näkee Tiina Aho, 58. 

Idänkaupassa eri toimialoilla vuosia työskennellyt Tiina Aho on etsinyt uutta työtä nyt kahdeksan kuukautta. Hän ei ole vieläkään päässyt henkilökohtaiseen keskusteluun työvoimaneuvojan kanssa. Aho ei ole erityisen tyytyväinen TE-palveluista saamaansa palveluun.

 

Uravalmennus oivallutti

 

Aho ei odota valmiita työtarjouksia kotiovelle vaan yksilöllisesti kohdennettua tukea työnhakuun. Tätä hän koki saavansa Arffmanin Urapolku-valmennuksesta. 

— Kun näin valmennuksen alussa kolmen viikon ohjelman jäsenneltynä, totesin, että nyt ollaan oikealla polulla. Lähdin mukaan valmennukseen oikeastaan verkostoituminen mielessäni, mutta sainkin erittäin hyvin jäsennellyn kurssin, käytännönläheistä ja älyllisesti antoisaa ydintietoa ja opin asioita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja.

Valmennuksessa vahvasti esille tuotua oman osaamisen sanoittamista Aho vielä harjoittelee. Ennen valmennusta sen merkitys ei tuntunut tärkeältä ja se tuntui vaikealta.

 

Viestinnässä kehitettävää

 

Valmennuksesta Tiina Aho sai tiedon sähköpostilla — kahteenkin otteeseen.

—Ensimmäisessä sähköpostissa tieto meni minulta ohi. Monen muun asian joukossa oli maininta valmennuksesta, mutta en näin kokeneena ja paljon nähneenä työntekijänä kokenut, että olisin tarvinnut työnhakuvalmennusta. En edes juurikaan ajatellut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Toinen sähköpostitiedote oli houkuttelevampi, sillä siinä TE-palvelut tarjosi valmennusta yli 50-vuotiaille. Se tuntui heti kohdennetummalta.

— Valitettavasti siihen valmennukseen ei ilmoittautunut tarpeeksi ihmisiä, joten ilmoittauduin lopulta kaikenikäisille tarkoitettuun ryhmään. Harmi, ettei valmennuksen sisältöä avattu jo ensimmäisessä sähköpostissa. Olisin tietenkin hakenut jo aiemmin mukaan valmennukseen, jos olisin tiennyt tarkemmin, mitä se sisältää.

 

Mittava uudistus tulossa

 

Hallitus suunnittelee työllisyyden hoitoon mittavaa uudistusta viimeistään vuoteen 2022 mennessä. Vastuuta siirretään valtiolta kunnille ja työvoimapalveluista halutaan yksilöllisempiä. Työministerin Tuula Haataisen mukaan suunta olisi kontrolloinnista kohti auttamista.

 

Ahon mielestä uudistus tulee tarpeeseen, mutta luottamus lopputulokseen horjuu. Suunnittelutyössä tarvitaan myös ruohonjuuritason kokemusta työttömänä olemisesta.

— Vaatii suunnittelijoilta uusiutumiskykyä, jotta nykyisestä mallista päästään yksilöä huomioivaan malliin. Vanhat tavat eivät avaa uusia ovia.

Aholla on ehdotus palvelumuotoilijoille: entäpä jos työttömille työnhakijoille tarjottaisiin palveluseteleitä, joilla kukin voisi itse hakeutua yksityiselle sektorille hankkimaan henkilökohtaista tukea työnhakuun?

— Jos TE-palvelut ei pysty itse järjestämään henkilökohtaista neuvontaa, miksi sitä ei ostettaisi ulkopuolisilta palveluntarjoajilta?  

 

Tiina Ahon ajatuksia työllisyyspalveluiden kehittämiseksi

 

Palvelukokemus miellyttäväksi
Tarvitaan yksilöllisyyttä, henkilökohtaisuutta, luottamusta ja joustavuutta.

Rekrykoulutukset työnantajien tietoon
Suurin osa työnantajista ei ole kuullutkaan näistä vaikka ne olisivat matalan kynnyksen keinoja täsmäkouluttaa potentiaalista työvoimaa juuri omaan tarpeeseen.

Palvelusetelit

Jos henkilökohtaista apua ei ole saatavilla TE-palveluissa, voisiko apua tarvitseva itse valita sopivan palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta?

Tavoitettavuus kuntoon

TE-palvelut on neuvontaelin, mutta yhteyden saaminen sinne on vaikeaa. Oma Asioinnin kautta jätettyyn yhteydenottopyyntöön vastataan 5 – 7 arkipäivän kuluessa. Odottavan aika on pitkä.

Valtakunnalliselle palvelunumerolle oikeus tehdä muutoksia tietoihin
Vain oma toimisto voi tehdä tietoihin muutoksia. Muutosoikeuksien lisääminen palvelunumeron työntekijöille nopeuttaisi asioiden etenemistä.

Palkkatuen ehtoja kevyemmiksi

Jos palkkatuki konkreettisesti auttaa työpaikan saamisessa, kannattaa se ottaa avuksi vaikka heti.

Mahdollisuus kouluttautua

Työttömyyden aikana on järkevää pitää ammattitaitoa yllä. Tällä hetkellä myös lyhyet kurssit tulee ilmoittaa TE-toimistolle, mistä seuraa uusi työvoimapoliittinen selvitys ja tauko päivärahaan. Menettelystä olisi järkevää luopua, onhan työnhakija joka tapauksessa sitoutunut ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Kurssit eivät ole siihen esteenä.

Algoritmit avuksi ja tietojärjestelmät kuntoon

Nykyisiin tietojärjestelmiin voitaneen upottaa hälytys, kun sopivan profiilin työnhakija ja tarjolla oleva työpaikka kohtaavat järjestelmässä. Oma Asioinnissa ei tällä hetkellä ole vapaata kenttää, johon työnhakija ja/tai neuvoja voivat lisätä tarpeelliseksi katsomiaan lisätietoja, esimerkiksi ammatinvalintatestin tuloksia. Erilaiset työnhakijan käymät kurssit kannattaisi lisätä työnhakijan tietoihin, koska ne saattavat edesauttaa uuden työn löytymistä.

Perinteisen työnhaun mallista tähän päivään

Voitaisiinko esimerkiksi verkossa järjestää entistä enemmän työnantajia ja työntekijöitä yhdistäviä tapahtumia? 

Erikoisaikojen etätyö koettelee jaksamista

Pitää olla valveilla ettei tässä tilanteessa uuvu, kun töitä on paljon ja vain minä voin sanoa ei. Ajoissa. 

Näin tiivisti Arffmanin syksyn henkilöstöpäivän annin eräs arffmanilainen. Henkilöstöpäivä järjestettiin tänä vuonna jo toista kertaa  — ja jo toista kertaa verkossa. Erikoisaikojen etätyö vaatii tuekseen erityisiä toimia niin itsensä kuin muidenkin suuntaan. Siksi marraskuisen perjantai-iltapäivän keskiössä olivat työssäjaksaminen ja työhyvinvointi.

Henkilöstöpäivän vieraana älykkäästä itsensä johtamisesta puhui filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakka. Kahdeksan kirjaa johtamisesta julkaissut valmentaja ja toimitusjohtaja vertaa itsensä johtamista yritykseen: Osaanko Oy Minä Ab:n vastuullisena toimitusjohtajana pitää itse huolta hyvinvoinnistani? Osaanko arvioida omaa tilannettani? Visioinko tavoitteeni ja itselleni merkityksellisen elämän riittävän selkeästi? Uudistunko ja kehitynkö? Pidänkö kehon ja työn lisäksi huolta myös mielestä, tunteista ja arvoista?

 

Kohtaamisia digitaalisissa kahvihuoneissa

 

Reilut sata arffmanilaista kaikkialta Suomesta kokoontui Sydänmaanlakan luennon jälkeen pienryhmiin pohtimaan keinoja parempaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jamboard-taulut täyttyivät ideoista: tarvitaan pieniä tiimejä ja digitaalisia kahvihuoneita, lisää it-tukea, ulkoilua valoisaan aikaan, tukea niin esihenkilöiltä kuin kollegoiltakin, aitoja kohtaamisia tiimin kanssa, selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille.

Joillekin etäily alkaisi jo riittää. On ikävä työkavereita ja ihan eläviä ihmiskontakteja. Joillakin alueilla kouluttajat valmistautuivat henkilöstöpäivän aikana siirtämään luokkaopetuksen jälleen verkkoon, kun koronatilanne jälleen kiihtyy. Ja kiihtyihän se. Marraskuun lopussa siirryttiin taas kokonaan verkkoon melkein kaikkialla Suomessa.

Kun lähikohtaamista tarjoiluineen ei tälläkään kertaa voitu järjestää, henkilökunnan tykyetujen käyttöön valjastettu  e-Passi toimi nyt jo toista kertaa tarjottimena. Kukin voi sillä makunsa mukaan hankkia itselleen mieluisaa syötävää joko henkilöstöpäivänä tai loppuvuoden aikana.

 

Toiveita tapaamisesta

 

Seuraavien henkilöstöpäivien järjestelyt riippuvat edelleen isosta K:sta ja silloisesta tautitilanteesta. Palautteissa korostui toive kohdata koko porukalla fyysisesti tai edes hybridijärjestelyin ja voida tutustua uusiin kollegoihin ja tavata vanhoja tuttuja. 

Ohjelmassa saisi silloinkin mieluusti olla pätevää sisältöä asiantuntijalta, esimerkiksi  maahanmuuttotutkijalta, Migristä tai vaikkapa ulkoministeriöstä tai työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hyvinvointiteeman, ajankäytön hallinnan sekä jaksamisen teemoihin toivottiin edelleen jatkoa, sillä monet kokevat teeman tärkeäksi. Myös tilaa luottamusmiehen puheenvuorolle toivottiin.

No, mitäpä henkilöstö tykkäsi? Palautekyselyn ruusuja ja risuja satoi laariin samoista suunnista: Päivän teemasta tykättiin ja ei tykätty, jooga oli parasta ikinä ja aivan huuhaata, musiikki oli mahtavaa ja kelvotonta. Vain yhdestä palaute oli sataprosenttisen yksimielistä: esihenkilöstön miesoletettujen movemberviikset — niin hienoja!

Palvelujohtajaksi valittiin Janne Kuja-Lipasti

Arffmanin yrityskulttuuri jatkaa modernisoitumistaan, kun Turun, Vantaan ja Raaseporin kotoutumiskoulutusten palvelujohtajaksi juuri valittu Janne Kuja-Lipasti aloittaa työnsä 1.1.2021.

Kuja-Lipasti on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 2019 pääaineenaan suomen kieli. Arffmanilla hän on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Verkkokotossa ja sen ohessa myös Gimaralla sekä Åbo Akademin akateemisille opiskelijoille suunnatulla kesäkurssilla. Vahvan humanistisen ja pedagogisen koulutuksen lisäksi nyt 30-vuotiaalla Kuja-Lipastilla on taustallaan reilun vuoden verran kaupallisen alan korkeakouluopintoja Skotlannissa.

Skotlannissa 2011—2012 ollessani kirkastui, että haluan ensinnäkin olla Suomessa ja tehdä jotain aivan muuta. Tein listan ammateista, jotka todella haastaisivat itseäni. Siinä luki kaikenlaista sairaanhoitajasta kirvesmieheen. Opettajaksi päädyin, koska julkinen esiintyminen kiinnosti minua, mutta en kokenut olevani siinä vielä luonteva, Kuja-Lipasti kertoo.

Ihan hukkaan Skotlannissa tehdyt opinnot eivät menneet. Viime vuosina talous ja sen lainalaisuudet ovat alkaneet kiinnostaa uudelleen.

Alkoi tulla  sellainen kipinä, että miten voisin hyödyntää urallani enemmän aiemmin hankittua ymmärrystä siitä, miten talous toimii.

Pedagogisen ja talousosaamisen lisäksi Kuja-Lipastilla on vahva verkkopedagoginen osaaminen. Verkkokotossa siipensä esihenkilökuntoon vahvistanut Kuja-Lipasti uskoo, että verkkopedagogiikan ymmärryksestä tulee olemaan hyötyä muuttuvassa maailmassa.

Kaiken mitä voi tehdä verkossa, voi tehdä myös luokassa — mutta ei toisinpäin. Lähikontaktia ei korvaa mikään, mutta jatkossa voi olla tarpeen luoda esimerkiksi opetuksen hybridimalleja. 

 
Läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä

Kuja-Lipasti tunnetaan Arffmanilla avuliaana, lämpimänä ja viihdyttävänä henkilönä. Kun talossa on tarvittu sekä opetuksen että it-alan osaamista, Kuja-Lipasti on tullut apuun. Kun henkilöstöpäiville on tarvittu viihdykettä, Kuja-Lipasti on ollut jälleen käytettävissä. 

Millaisen johtajan Turun, Vantaan ja Raaseporin 25 kouluttajaa saavat? 

Toivottavasti sellaisen, että arki sujuu. Jos ei suju aina tanssien, niin laulaen kuitenkin. Johtajalla on monia työkaluja, mutta persoona on yksi tärkeimmistä. Tavoitteeni on olla läsnäoleva, kuunteleva ja tsemppaava esihenkilö. 

Kuja-Lipasti painottaa vahvaa yhteisöllisyyttä. Verkkokoton Kahvihuoneen chatissa on saanut olla yhdessä muiden kanssa etäisyyksistä huolimatta. Ymmärrys yhteisön tuesta ja joustavuudesta ohjaa toimia jatkossakin.

Verkkokoton työyhteisö toimii hyvin joustavasti ja miltei yrittäjämäisesti. Asiat ratkaistaan nopeasti ja yhteen hiileen puhaltamalla. Apua, seuraa ja tukea on tarjolla aina.

Entä miten on hermojen laita, pysyvätkö lehmänhermot kasassa myös pomon pallilla?

No, eiköhän. Kun on kurssien aloituksissa vienyt toistasataa opiskelijaa verkkoon opiskelemaan, joskus ilman yhteistä kieltä ja tietokoneenkäyttötaitoja, niin eiköhän sen jälkeen onnistu muutkin asiat, Kuja-Lipasti naurahtaa.

Janne Kuja-Lipasti, 30, innostuu herkästi uudesta. Viime vuonna hän leipoi leipää, tänä vuonna vapaa-ajalla energia kohdistuu kuntoiluun. Laulaminen, soittaminen ja lukeminen ovat ja pysyvät.

Arffmanin asiakas- ja työntekijäkokemukset verkkoon siirtyneistä palveluista

Kun koko maailma siirtyi kerralla verkkoon, Arffman oli jo askeleen muita edellä, sillä verkkovalmennukset ja verkko-opetukset ovat osalle meistä normaali ja tuttu toimintaympäristö. Kyse oli vain siitä, miten kertaheitolla vaihdetaan koko toiminta verkkoon laadusta tinkimättä. Äkkiä kohtalaisen pienestä verkkovalmentajien ja verkko-opettajien arjesta tuli meille uusi normaali. Vasta valmistuneen henkilöstökyselymme tulokset kertovat yhteisöllisyyden lisääntymisestä ja kriisin kääntymisestä voitoksi.

On tärkeää, että onnistumista tai hyvää tekemisen meininkiä myös voidaan mitata. Henkselien paukuttelulle ei ole aihetta, jos asiakas- ja työntekijäkokemuksista ei ole todellista dataa. Tällöin yksittäiset positiiviset tai negatiiviset kommentit saattavat nousta totuudeksi, vaikka kyse on satojen ihmisten jaetusta kokemuksesta. Arffman toteutti raportin sekä kotoutumiskoulutuksista että valmennuspalveluista ja keräsi näin lähes kuudensadan asiakkaan kokemukset yhteen raporttiin. Kyselyn laativat palvelujohtajat Tiia Posa, Mari Sundström ja Raisa Haikala sekä valmentaja- ja yrityskoordinaattori Afnan Zafar.

– Kyselyn tarkoitus ei ollut mitata vain menestystämme palveluiden siirtämisessä verkkoon, vaan tuottaa meille tärkeää tietoa lähitulevaisuuden kehitys- ja innovaatiotyöhön, kertoo tutkija ja innovaatioasiantuntija Afnan Zafar.

Kyselyn mukaan lähes 65% asiakkaistamme kokee verkkovalmennukseen tai -opetukseen osallistumisen helpompana kuin kuvitteli. Tämän takana on kuitenkin vuosien kehitystyö saavutettavuuden varmistamiseksi. ”Kun verkkoympäristössä toimimisen lähtökohdaksi otetaan saavutettavuus, voidaan tekniikan hallinnan sijasta keskittyä olennaiseen eli opetuksen tai valmennuksen sisältöön”, korostaa Uudenmaan kotoutumiskoulutusten pedagoginen avainhenkilö Marja Ahola. Ahola on yksi Arffmanin verkkopalveluiden tärkeimmistä kehittäjistä ja häntä konsultoitiin myös siitä, miten kaikki palvelut voidaan helpoiten siirtää verkkoon. Kun saavutettavuus on varmistettu, itse opetettavan sisällön ohessa sitten opitaan tekniikkaa; 72% asiakkaista koki oppineensa uusia asioita verkkoympäristössä toimimisesta.

Merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kaikista asiakkaista lähes puolet piti itselleen jatkossakin luontevana tapana osallistua opetukseen tai valmennukseen lähi- ja verkkotapaamisten yhdistelmää. Valmennuspalveluiden asiakkaista tasan 50% kannatti pelkkää verkko-opetusta, 39% verkon ja lähitapaamisten yhdistelmää ja vain joka kymmenes piti lähitapaamisia parhaana tapana osallistua. ”Oleellista on pohtia, mikä on tarve. Palveluita ei kannata viedä verkkoon vain verkkoon viemisen ilosta, mutta oikealla yhdistelmällä verkkoa ja lähitapaamisia päästään parhaisiin pedagogisiin ratkaisuihin,” kommentoi Verkkokoton tiiminvetäjä ja verkkopedagoginen tuki Samu Heikinmatti. Heikinmatti oli avainroolissa opettajien tukena lähikotoutumiskoulutusten verkkoon viemisessä.

– Olen ylpeä siitä, miten nopeasti opettajamme ottivat haltuun verkko-opetuksen välineet ja osoittivat olevansa avoimia uusille haasteille. Opettajat olivat hankalassa välikädessä, sillä saadakseen opiskelijat uskomaan, että opetus voi onnistua verkossa, oli heidän ensin itse uskottava siihen, kommentoi palvelujohtaja Tiia Posa.

– Jos yritys pyrkii markkinajohtajaksi, vain järjestelmällisellä tutkimus- ja kehitystyöllä voidaan synnyttää uusia innovaatioita. Arffmanilla panostetaan dataan ja tiedolla vaikuttamiseen, se on yksi strategian tärkeimmistä osa-alueista. Ilman TKI-toimintaa ei voida luoda kestäviä ratkaisuja asiakkaille ja muuttaa näitä ratkaisuja liiketoiminnaksi. TKI-toiminta on loppumaton prosessi, jonka kautta yritykset voivat luoda nahkaansa uudelleen ja pysyä elinvoimaisina muuttuvissa toimintaympäristöissä, tiivistää Zafar.

 

Yhteenvetograafit palvelut verkkoon

Raportti verkko-opetuksen järjestämisestä keväällä 2020 (1)

Kysely verkkovalmennuksesta asiakkaille

Etävalmennusten kysely valmentajille