Kotoutumislain uudistuksen myötä on kotoutujien monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta tullut lakisääteistä. Laki velvoittaa kunnat ja työllisyysalueet tarjoamaan kotoutujille 70 tunnin mittaisen koulutuksen, jonka tavoitteena on tarjota perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta: sen arvoista, normeista ja toimintatavoista. Koulutuksia toteutetaan osallistujien äidinkielillä tai muilla heidän hyvin hallitsemillaan kielillä, mikä edistää sujuvaa ymmärrystä ja nopeuttaa sopeutumista uuteen ympäristöön.
Ensimmäiset yhteiskuntaorientaatiot on jo toteutettu
Arffmanin ensimmäinen erillinen yhteiskuntaorientaatio järjestettiin maaliskuussa 2025 Kuopiossa. Osallistujat olivat viimeisen puolen vuoden aikana Suomeen muuttaneita ja he osallistuivat koulutukseen pääasiassa ennen kotoutumiskoulutuksensa alkua. Koulutus oli englanninkielinen, ja siihen osallistuneet 19 työnhakijaa olivat kotoisin pääasiassa Aasiasta ja Afrikasta.
Kouluttaja Tiina Saarinen kertoo, että keskustelut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sotahistoriasta, työnhausta, lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnallisista normeista herättivät orientaatiossa paljon kiinnostusta. Myös suomalaisille arkiset asiat, kuten uimahalleihin tai kirjastoihin tutustuminen ja täkäläisten ruokien maistelu, olivat osallistujille uusia kokemuksia.
Miten kunnat ja työllisyysalueet voivat hankkia omakielistä yhteiskuntaorientaatiota?
Kunnat ja työllisyysalueet voivat hankkia koulutuksen järjestämällä sen itse, kilpailuttamalla palvelun tai hankkimalla yksittäisiä paikkoja verkkokoulutukseen tarpeen mukaan. Keskeistä on varmistaa, että koulutus on saavutettavaa, ymmärrettävää ja aidosti hyödyllistä kotoutujille. Suurin haaste yhteiskuntaorientaation järjestämisessä on kielien moninaisuus.
– Suurissa kunnissa on paljon maahanmuuttaneita, jotka puhuvat esimerkiksi englantia, arabiaa tai venäjää, ja heille ryhmän järjestäminen on helppoa. Pienissä kunnissa ja Suomessa harvinaisten kielten kohdalla tilanne on kuitenkin eri, kuvailee Arffmanin myyntipäällikkö Alisa Alanen.
– Arffman pyrkii vastaamaan kielihaasteeseen verkkokoulutuksilla, jotka mahdollistavat osallistumisen omalla kielellä asuinpaikasta riippumatta. Verkkototeutus on kustannustehokas ja joustava ratkaisu, johon voi osallistua joustavasti ja ilman matkustamista, Alanen kertoo.
Sopiva kouluttaja on avain onnistuneeseen yhteiskuntaorientaatioon
Monikielisen yhteiskuntaorientaation kouluttajan tärkeimmät ominaisuudet ovat kulttuurinen ymmärrys ja hyvä kielitaito. Kouluttajan tulee tuntea sekä suomalainen yhteiskunta että osallistujien kulttuuritausta, jotta hän voi tukea kotoutumisprosessia ja auttaa osallistujaa ymmärtämään suomalaisia erityispiirteitä oman kulttuurinsa taustaa vasten.
Arffmanin ensimmäisen yhteiskuntaorientaation kouluttajan Tiina Saarisen mukaan hyvä kouluttaja on usein itsekin maahanmuuttanut, Suomessa pitkään asunut ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutunut. Tämä tuo aitoutta ja luottamusta opetukseen.
– Itse olen asunut neljässä eri maassa, joten minulla on kokemusta kotoutumisesta vieraaseen kulttuuriin ja osaan katsoa suomalaista yhteiskuntaa myös maahanmuuttajan näkökulmasta, Saarinen kertoo.
Saarisen lisäksi Arffmanilla on laaja joukko eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita tai paluumuuttaneita valmentajia ja kouluttajia. Heillä on vahva kokemus kotoutumisen tukemisesta ja syvällinen ymmärrys niin suomalaisesta kuin kotoutujien lähtömaiden kulttuureista.