KV-kummit auttavat kehittämään monikulttuurisia työyhteisöjä

Arffmanin KV-kummivalmennus tarjoaa työnantajille käytännön työkaluja kansainvälisten työntekijöiden sopeutumisen ja kotoutumisen tukemiseen. Valmennuksessa yrityksen oma työntekijä perehdytetään KV-kummin rooliin, jotta hän voi toimia työpaikalla sillanrakentajana ja arjen tukena kansainvälisille kollegoilleen.

Työkulttuuriin kotoutumista ja käytännön arkea

Jenni Kuusijoensuu työskentelee siivous- ja puhtauspalveluyritys N-Cleanilla HR-koordinaattorina ja vastaa yrityksen rekrytoinneista koko Suomen laajuisesti. Yrityksen yli 2600 työntekijästä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia, ja heidän joukossaan on yli sata eri kansallisuutta. 

Kuusijoensuun esihenkilö suositteli hänelle KV-kummivalmennusta, sillä hän on vastuussa yrityksen rekrytoinnista ja läheisesti tekemisissä niiden avainhenkilöiden kanssa, jotka johtavat muualta tulleita työntekijöitä tai työskentelevät heidän kanssaan.

– KV-kummivalmennus oli avoin ja käytännönläheinen, ja otti huomioon kunkin yrityksen lähtökohdat ja erityispiirteet. Erityisesti suomalaisen työkulttuurin teemat nousivat meidän yrityksen kohdalla vahvasti esiin, Kuusijoensuu kertoo.

Valmennuksen jälkeen N-Cleanillä kehitettiin konkreettinen kotouttamissuunnitelma, joka tukee ulkomailta rekrytoitavia työntekijöitä monipuolisesti – aina viranomaisasioista suomen kielen opiskeluun ja arjen haasteiden ratkomiseen.

– Esimerkiksi erästä työntekijää autoin tilin avaamisessa, lääkärikäynnissä lapsen kanssa ja oleskeluluvan jatkamisessa. Tällaiset asiat eivät välttämättä kuulu työsopimukseen, mutta ilman niitä työntekijän arki ei toimi, Jenni Kuusijoensuu sanoo.

Yhteinen ymmärrys rakentuu kielituella

Suomen suurimmalla metsäpuiden taimituottajalla Fin Forelialla palkanlaskijana toimiva Anna-Maria Kosonen päätyi mukaan KV-kummivalmennukseen, koska hän tarvitsi tukea arjen kohtaamisiin ukrainalaisten kausityöntekijöiden kanssa.

– Pakolaistaustaiset työntekijämme tulevat meille monesti traumaattisen muuton jälkeen. Mietin, miten voisin olla heille tukena ja auttaa kielimuurin yli ilman, että aiheutan lisää stressiä, Kosonen kertoo.

Fin Forelian sesonkiaikana suuri osa työntekijöistä on muualta tulleita, esimerkiksi ukrainalaiset ovat yksi suuri ryhmä. Jotta työt sujuisivat kielimuurista huolimatta, yrityksessä on kehitetty arkea helpottavia käytännön ratkaisuja: kielitaitoiset työntekijät toimivat viestinvälittäjinä, tärkeät työhön liittyvät ohjeet käännetään eri kielille ja keskusteluja voi käydä kännykällä kääntäjän avulla.

– Valmennuksessa sain hyviä vinkkejä myös siihen, milloin ja miten yhteistä kieltä voi alkaa vaihtaa suomeksi, kun kielitaito karttuu, Kosonen kertoo. 

Työkulttuurit kohtaavat – ja rikastuttavat

Molemmissa yrityksissä monikulttuurisuus nähdään voimavarana, joka tuo työyhteisöön uusia näkökulmia ja rikastuttaa arkea. Samalla se vaatii sopeutumista ja sensitiivisyyttä.

– Monikulttuurisuus on työpaikallamme positiivinen asia ja rikkaus. Olemme oppineet kansainvälisiltä henkilöiltä todella paljon uutta. Koen, että alallamme ei pärjättäisi ilman kansainvälisiä työntekijöitä, N-Cleanin Jenni Kuusijoensuu kertoo.

N-Cleanilla huomattiin valmennuksen kuluessaa, että yritys on itse asiassa jo hyvin pitkällä kansainvälisten työntekijöiden tukemisessa. 

– Silti sain vielä hyviä uusia ideoita ja ennen kaikkea varmuutta siihen, että olemme oikealla tiellä, Kuusijoensuu sanoo.

Fin Forelialla on noussut arjessa esiin työkulttuurien yhteensovittaminen.

– Ukrainassa työnjohdossa korostuu hierarkia, ja vuorovaikutus toimii siellä hyvin eri tavoin kuin Suomessa. Meillä Suomessa ja Fin Forelialla taas esihenkilöt ovat helposti lähestyttäviä, mutta silti aluksi työntekijät arastelivat tulla kysymään. Pikkuhiljaa he oppivat, että minullekin voi aina tulla juttelemaan, kun ovi on auki – se oli iso askel, Anna-Maria Kosonen kertoo.

– Minusta tuli monelle työntekijällemme kuin kummitäti – autan myös asioissa, jotka eivät kuulu perinteisesti HR-työhön, kuten autojen rekisteröinnissä tai suomen kielen kurssien löytämisessä, Kosonen kuvailee. 

KV-kummivalmennukselle toivotaan jatkoa

KV-kummitoiminta on valmennettaville enemmän kuin koulutus – se on matka ymmärrykseen. Molemmat haastateltavat toivovat, että toimintaa jatketaan ja kehitetään entistä käytännönläheisemmäksi.
 
– Nyt osaamme ottaa paremmin ukrainalaisia vastaan. Mutta jos huomenna tulisikin esimerkiksi 30 espanjalaista työntekijää, voisimme käyttää jo opittuja ja hyväksi havaittuja tapoja, mutta osittain oppiminen alkaisi alusta. Tällaiselle tuelle on jatkuva tarve, Anna-Maria Kosonen lisää.

– Osallistujat voitaisiin haastaa järjestämään konkreettinen kotutumista edistävä tilaisuus tai muu teko työpaikalla valmennuksen aikana. Se voisi syventää opittua, Jenni Kuusijoensuu ehdottaa.

KV-kummivalmennus on Talent Boost -ohjelmaa, ja sen pilotointi on ollut käynnissä Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Palvelua toteuttavat Arffmanilla palvelujohtaja Maaria Hytönen ja valmentaja Nina Facon.
 
– Tämä palvelu ansaitsisi valtakunnallisen jatkon. Se ei ole vain teoreettista koulutusta, vaan kulttuurisen ymmärryksen vahvistamista, mikä näkyy työyhteisöissä arjen sujuvuutena ja turvallisempana ilmapiirinä. KV-kummivalmennus on askel kohti inhimillisempää ja moninaisuutta arvostavaa työelämää, Maaria Hytönen summaa.